Mielipiteet

Sirpa Pietikäinen: Elämämme riippuu luonnon monimuotoisuudesta

Täplätupsukas päivänkakkaralla Humppilan perhospuistossa kesäkuussa vuonna 2008. Kuva: Katariina Filppula = KF
Täplätupsukas päivänkakkaralla Humppilan perhospuistossa kesäkuussa vuonna 2008. Kuva: Katariina Filppula = KF

Taloutemme ja elämämme ovat riippuvaisia luonnosta. Biodiversiteetti tarjoaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon.

Luonto vaikuttaa myös hyvinvointimme tarjoten paikan rauhoittua ja liikkua, mikä on varmasti tullut huomattua kuluneen vuoden aikana.

Viljelykasveistamme 75 prosenttia tarvitsee pölyttäjien ekosysteemipalvelua. Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöistä, kuten kuivuudesta ja tulvista, tulee entistä yleisempiä.

Neuvottelut globaaleista ja EU:n vuoden 2020 jälkeisistä biodiversiteettitavoitteista ovat parhaillaan käynnissä.

On kiire tehdä sitova strategia

Komissio antoi toukokuussa tiedonantonsa EU:n uudesta biodiversiteettistrategiasta. Maailmanlaajuinen biodiversiteettistrategia on tarkoitus vahvistaa Kiinassa vuonna 2021. Nyt on kiire tehdä kunnianhimoinen ja sitova strategia.

WWF:n uusimman Living planet -raportin mukaan selkärankaisten villieläinten määrä on pienentynyt keskimäärin 68 prosenttia vuoteen 1970 verrattuna.

Suomikaan ei ole onnistunut saavuttamaan kansainvälisiä tavoitteita lajikadon pysäyttämiseksi, vaan lajikato on jopa kiihtynyt. Suomen jopa 48 000 eliölajista jopa joka yhdeksäs on uhanalainen.

Moni tuttu laji on äärimmäisen uhattu

Meille tutuista lajeista äärimmäisen uhanalaisia ovat muun muassa naali, ankerias, tunturihaukka, saimaannorppa ja huuhkaja. Näiden lisäksi uhanalaisia ovat monet meille tutut pihan asukit.

Muuttaessani nykyiseen kotiini räystään alla pesivät pääskyset, varpuset viettivät yönsä pihaköynnöksessä valtaisina parvina ja pihalla löntysteli useampikin siili. Nyt siili on käynyt harvinaisemmaksi vieraaksi eikä pääskysiä ja varpusia ole vuosiin näkynyt.

Biodiveristeettikatoa lisää Suomessa ilmastonmuutoksen lisäksi erityisesti metsätalous, maatalous, rakentaminen ja muu maankäyttö sekä saastuminen.

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa.

Elinympäristöt muuttuvat rajusti

Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien elinympäristöissä, mikä vaikuttaa lajien kykyyn selvitä. Mitä enemmän lämpötilat nousevat, sitä harvempi laji pystyy selviämään. Kuitenkin ilmastonmuutos on saanut julkisessa keskustelussa paljon enemmän huomiota.

Taloudelliset paineet luonnonvarojen käyttöön ovat suuria ja kasvavat edelleen, eikä talouskasvua ole vielä saatu erotettua luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Tähän on saatava muutos.

EU:n uuden biodiversiteettistrategian tavoitteena on vaikuttaa biodiversiteettikadon ajureihin, kuten maan ja vesien kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen ylikulutukseen, saasteisiin ja vieraslajeihin.

Strategia on myös osa EU:n elvytyssuunnitelmaa. Se pyrkii saamaan biodiversiteetin huomioimisen osaksi EU:n talouden kasvustrategiaa.

Suojelualueita on lisättävä

Ottaessamme käyttöön koskemattomia ekosysteemejä, vastaavat alueet tulisi suojella tai ennallistaa jossain muualla. Tämä periaate toteutuukin Suomessa jo hyvin. Hyvä idea voisi olla ottaa vanhoja metsäalueita, joka voisi rauhoittaa ennallistumaan ja luonnontilaistumaan, jolloin saisimme biodiveristeetin elpymiselle tärkeitä metsäalueita rauhoitettua.

Strategiassa esitetään tavoitteet vuodelle 2030. Komissio esittää, että EU:n maa- ja merialueista 30 prosenttia tulee suojella. Nykyisin vain 11 prosenttia merialueista on suojeltu.

Tiukempaan suojeluun pitää ottaa vähintään kolmasosa suojelluista alueista. Myös kaikki aarniometsät tulee suojelun piiriin.

Lisäksi komissio tulee ehdottamaan 2021 oikeudellisesti sitovia luonnon ennallistamistavoitteita, erityisesti pilaantuneiden ja hiilirikkaiden ekosysteemien osalta.

Maatalouden osalta luomuviljelylle asetetaan 25 prosentin tavoite ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö halutaan vähentää puoleen nykyisestä.

On korkea aika toimia!

Meidän on aika toimia. Maailman luonnon monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä tahdilla huolimatta monista kansainvälisistä tavoitteista.

Ja sillä omalla pihallakin voi sen kolmanneksen jättää hiukan villiintymään kotipaikaksi, vaikka niille siileille, nokkosperhosille tai muille pihan asukeille.

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kok./EPP)

Hämeenlinna

Päivän lehti

19.10.2020

Fingerpori

comic