Mielipiteet

Sirpa Pietikäisen mielipide: Totuus ja yhteistyö eivät haittaisi

Palkankorotusten puolesta lakkoilevia puolalaisopettajia osoittamassa mieltään Varsovassa viime tiistaina. Kuva: ADAM GUZ
Palkankorotusten puolesta lakkoilevia puolalaisopettajia osoittamassa mieltään Varsovassa viime tiistaina. Kuva: ADAM GUZ

Politiikan pitää keskittyä toistensa syyttelyn ja nälvimisen sijasta isojen ihmiskuntahaasteiden ratkomiseen ja uuden vahvan yhteistyön rakentamiseen.

Ihmisiä ja yhteiskuntia ravisuttavia ilmiötä ovat: globalisaatio, digitalisaatio ja kiertotalous sekä ilmastonmuutos.

Raju muutos aiheuttaa ihmisissä hyvin aiheellista ja ymmärrettävää epävarmuutta ja huolta. Sitä tunnetaan niin omasta tulevaisuudesta ja työstä kuin myös siitä, saako palveluita, kuten riittävää terveydenhuoltoa tulevaisuudessa.

On paljon huonosti tuottavia taantuvia aloja ja toisaalta uudempia menestyviä hyvin tuottavia aloja. On vaikeaa muuttaa osaamistaan kaivostyöntekijästä mobiilisovellusten kehittäjäksi. Tämä lisää osaltaan ärtymystä, kun tulevaisuudennäkymät heikkenevät.

 

Tuloerot ovat kasvaneet globaalisti ja Euroopassa myös siksi, että finanssikriisistä seuranneen talouskriisin jälkeen rahanpuutteessa julkisia budjetteja on jouduttu leikkaamaan, jolloin tulonsiirrot ja palvelut myös ovat heikentyneet.

Jos tähän huoleen ei vastata ja luottamuksen yhteiskunta rapautuu, ihmiset kääntyvät populismin ja ääriliikkeiden puoleen.

Näin on käynyt ennenkin, kuten 1920-luvun Saksassa.

Tämän päivän esimerkkejä ovat mm. Trumpin, Le Penin ja Bolsonaron suosio sekä populististen ääriliikkeiden nousu Puolassa ja Unkarissa. Ilmiö on globaali ja Euroopan suuri huoli.

 

Puolalaista hiilikaivostyöntekijä ei lohduta, että uusia työpaikkoja syntyy fiksujen sähköverkkojen ja aurinkopaneelien asennuksen parissa tai, että Suomessa hoitotyöntekijöille löytyy töitä.

Jos ylläpidämme vanhoja rakenteita, pahennamme ongelmaa entisestään. Populismi pahentaa ongelmaa, jota se väittää torjuvansa.

Ilman muutosta emme tule menestymään uusilla markkinoilla, emmekä pääse nauttimaan digitalisaation ja kiertotalouden mahdollistamista lisätuloista.

 

Isoja ja koko yhteiskuntaa koskettavia kriisejä on ollut aiemminkin. Niiden yhteiskuntia eheyttävistä ratkaisuista voidaan vieläkin ottaa oppia.

Sisällissodan jälkeisessä Suomessa päätettiin, että ketään ei jätetä. Panostimme pitkäjänteisesti yhdessä universaaleihin palveluihin, neuvolohin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja työelämän parantamiseen.

Nämä panostukset loivat toivoa, että yhteiskunnan yhteisiä asioita ratkotaan ja tilanne paranee.

Nyt kun EU:n työmarkkinat on yhdistyneet, myös ratkaisun pitäisi olla ennen kaikkea eurooppalainen. Yhteisen rakentamisen ja jakamisen politiikkaa pitää kehittää sekä jäsenmaiden että kansalaisten välille.

 

Mielestäni Eurooppaan tarvittaisiin samanlaista pitkäjänteistä sitoutumista Euroopan rakentamiseen. Suurten vastuullisten puolueiden, kansapuolueen, sosiaalidemokraattien, liberaalien sekä vihreiden pitäisi toimia yhdessä.

Pakettiin kuuluu vakaan talouden pohja, eli talous- ja rahaunionin kehittäminen ja ylivelkaantumisen estäminen: Eurooppalaisen kilpailukyvyn parantaminen mm. osaamisen, digitalisaation ja teollisuuden ekomodernisaation kautta.

Siihen kuuluu myös reilujen työelämän pelisääntöjen kunnianhimoinen kehittäminen.

 

Tarvitaan työtä syrjimättömyyden, peruspalveluiden ja perusturvan eteen.

Epäreilusta veronkierrosta luopumisen ja yhteisen yhteisöveropohjan kautta voitaisiin kursia kiinni noin 1 000 miljardin euron verokato ja saada rahaa ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Meidän pitää rakentaa reilu Eurooppa, josta hyötyvät kaikki. Tämä on tärkeää myös poliittisen vakauden kannalta. Ehkäpä Suomen tulevasta hallitusyhteistyötä voisi tulla malli tällaisen yhteistyön rakentamisesta.

 

Suurimpana haasteena on talouden ja ympäristön yhteensovittaminen. Kansainvälisessä yhteisössä on päätetty, miten ratkoa hankalat ja epävarmat kysymykset tieteen ja tutkimuksen kautta, ei poliittisten mielipiteiden perusteella tai sen perusteella kuka saa äänensä kovimmin kuuluville.

Tarvitsemme tiede- ja faktaperustaista politiikkaa, jossa osana ehdotetun lainsäädännön vaikutusarviota arvioidaan tehtyjen esitysten riittävyys suhteessa tieteelliseen arvioon tarvittavista toimenpiteistä.

Kun uusia politiikkoja arvioidaan, vaikutusten arviointien tulisi sisältää myös toimimattomuuden kustannukset. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen osalta toimimattomuus käy nopeasti erittäin kalliiksi.

 

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kok./EPP) 

ehdokas toukokuun EU-vaaleissa

Hämeenlinna