Mielipiteet

Sirpa Pietikäinen: Onko terveydenhuolto liian kallista, vai pitäisikö siihen panostaa vielä enemmän?

Saksalainen koronatestaaja valmiina ottamaan näytteitä lentomatkustajilta Düsseldorfin lentoasemalla 25. heinäkuuta. Kuva: epa08568614
Saksalainen koronatestaaja valmiina ottamaan näytteitä lentomatkustajilta Düsseldorfin lentoasemalla 25. heinäkuuta. Kuva: EPA

Olemme pitkään kuulleet sote-uudistuksesta, jonka pääasiallinen tarkoitus keskustelun perusteella vaikuttaa olevan luoda säästöjä, leikata, kiristää, tehostaa ja tehdä enemmän vähemmällä. Onko tämä terveydenhuollossa edes mahdollista, saati mielekästä?

Tiedämme sairauksista yhä enemmän ja osaamme hoitaa niitä yhä paremmin, samalla kun väestömme ikääntyy.

Kun seuraa kansanvälistä keskustelua, jossa WHO ja YK ovat jo pitkään eri foorumeilla suositelleet minimi-investointitason asettamista terveydenhuoltoon panostamiseen mahdollisimman hyvän hoidon takaamiseksi, tuntuu kummalliselta, että meillä sosiaali- ja terveydenhuollon suurinta uudistusta ajetaan säästöt edellä, tarkoituksena kuitenkin tulisi kai olla hyvän, ellei maailman parhaan, vai olemmeko siitä jo kokonaan luopuneet, terveydenhuollon takaaminen kaikille suomalaisille asuinpaikasta huolimatta.

Sote-keskustelua vain seinistä

Keskustelu on pitkään soten ympärillä keskittynyt seiniin ja siihen montako maakuntaa niitä hallinnoi, vaikka olisi syytä katsoa tulevaisuuteen, mitä mahdollisuuksia digitaalisuus ja uudet teknologiat luovat terveydenhoitoon ja sen saavutettavuuteen.

Ihmiskontaktia ei terveydenhoidossa voi korvata, mutta ei meillä silti ole varaa jättää huomiotta kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita digitaalisuus ja keinoäly meille tuovat diagnosoinnissa, annostelussa, ja etäisyyksien ylittämisessä ja umpeen kuromisessa.

Uudistuksen tarve vain lisääntynyt

COVID-19-kriisi ei ole ainakaan vähentänyt terveydenhuollon uudistuksen tarvetta ja sote-uudistus on taas vaihteeksi liikahtanut eteenpäin. Keskustelun toivoisi vähitellen siirtyvän potilaisiin ja heidän tarpeisiinsa, palveluiden ja hoidon takaamiseen seinien sijaan.

Nykyinen koronapandemia on tuskallisen selvästi näyttänyt, että kansalaisten terveyden takaaminen ja riittävän terveydenhuollon kapasiteetin varmistaminen ovat taloudenkin kannalta olennaista.

Onko terveydenhuolto kallista?

Sote-uudistuksesta puhuttaessa keskitytään usein kustannuksiin, mutta kun vertaamme muihin maihin, onko terveydenhuolto Suomessa kallista? Oikeastaan emme käytä huomattavasti enempää rahaa terveydenhuoltoon verrattuna muihin OECD-maihin, päinvastoin.

Julkisen rahankäytön prosenttiosuus bruttokansantuotteesta on Suomessa muiden OECD-maiden keskitasoa, edellämme ovat niin Saksa, Ranska, Ruotsi, Norja kuin Tanskakin. Sairaalasänkyjäkin meillä on vain 3.6 sänkyä tuhatta asukasta kohden verrattuna Ranskan 5.9:ään, Saksan kahdeksaan ja Japanin kolmeentoista.

Ehdotus EU4Health-ohjelmaksi

Komissio julkaisi toukokuun lopussa ehdotuksensa uudeksi EU4Health-ohjelmaksi, joka kasvattaa EU:n terveysbudjettia aiemmasta 0,4 miljardista eurosta 9,4 miljardiin.

Ohjelma on EU:n vastaus COVID-19 pandemiaan ja sen myötä nousseeseen tarpeeseen parantaa jäsenmaiden yhteistyötä ja koordinaatiota rajat ylittävien terveysuhkien torjunnassa ja niihin varautumisessa.

Lisäksi ohjelmassa pyritään takamaan lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja muiden merkityksellisten tuotteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus, sekä tuetaan innovaatiotyötä.

Terveydenhuoltojärjestelmiä ja terveydenhuollon työvoimaa vahvistetaan mm. digitalisaation avulla ja lisätään jäsenmaiden välistä integroitua ja koordinoitua työtä.

Uudessa ohjelmassa on keskiössä One Health -lähestymistapa, jossa tiedostetaan ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyden yhteys. Huonosti voivassa, sairaassa ympäristössä ei voi olla optimaalista eläinten tai ihmisten terveyttä ja päinvastoin.

EU-yhteistyötä tiivistettävä

Ehdotus on hyvä ja tarpeellinen. Kansanterveys on pääasiassa jäsenmaiden itsensä organisoitavissa ja kansallinen kompetenssi. On kuitenkin selvää, että taudit ja virukset liikkuvat globaalisti, eivätkä yksittäiset jäsenmaat voi toimia tarpeeksi tehokkaasti ja tarvitaan tiiviimpää EU-tason yhteistyötä.

Myös muilla terveyden aloilla, harvinaissairauksissa, kroonisten sairauksien ja hoidon suhteen paljon mahdollisuuksia ja tarvetta tiivistää EU-yhteistyötä, jotta kansalaiset kaikissa EU-maissa saavat parasta mahdollista hoitoa ja lääkitystä.

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kok./EPP)

Hämeenlinna

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic