Mielipiteet

Sirpa Pietikäinen: Tehokkaampi torjunta olisi ollut parasta talouspolitiikkaa

Koronatestiä otetaan kadulla maailmanlaajuisen pandemian alkulähteenä pidetyssä Wuhanissa Kiinassa 1. huhtikuuta. Kuva: epa08336376
Koronatestiä otetaan kadulla maailmanlaajuisen pandemian alkulähteenä pidetyssä Wuhanissa Kiinassa 1. huhtikuuta. Kuva: epa08336376

On olemassa historiallisia hetkiä, joissa pienet muutokset aiheuttavat laajoja ja kauaskantoisia seurauksia. Kuin perhosen siiven isku, joka voi saada voisi saada aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa.

Kaaosteoriassa tätä kutsutaan perhosvaikutukseksi. Vaikutus kasvaa eksponentiaalisesti askel askeleelta.

Vaikutukset kantavat kauas

Elämme entistä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa. Tämä tarkoittaa, että kaukana tapahtuvilla yksittäisilläkin tapahtumilla voi olla systeeminen vaikutus kauas.

Näin kävi marraskuussa, kun Wuhanin provinssissa Kiinassa sairastui ensimmäinen ihminen koronavirukseen. Syynä oli todennäköisesti muurahaisia syövä nisäkäs, muurahaiskäpy, erittäin uhanalainen laji.

Raukkaparkaa hyödynnetään valitettavasti ravintona ja kansanlääketieteessä, eräissä Afrikan ja Aasian maissa. Tähän mennessä virukseen on jo sairastunut lähes miljoona ja kuollut 50 000, joista 30 000 Euroopassa – kymmenkertainen määrä suhteessa Kiinaan, ja vain kolmen viikon aikana.

Koronavirus on selvästi tällainen ilmiö, jonka systeemivaikutus on havaittavissa silmiemme alla.

 Pitää löytyä ymmärrystä ja reagointikykyä

Kun tällainen muutos tapahtuu, pitäisi olla kykyä ymmärtää vaikutukset ja reagoida, kun vielä on mahdollista tehdä tarvittavia toimenpiteitä vaikutuksen pysäyttämiseksi.

Usein ihmismieli näissä tilanteissa asettuu vastahankaan. Ajattelemme, että vaikutuksen ulottuminen meihin on epätodennäköistä. Että toimiin ryhtyminen on vielä liian aikaista tai kohtuuttoman kallista. Olemme varovaisia, kun pitäisi olla toiminnallisia.

Näin reagoitiin paitsi maailmalla ja Euroopassa, myös Suomessa ja naapurissamme Ruotsissa. Euroopan eri hallitusten aikailu koronavirukseen reagoinnissa ja toimien lykkääminen on hyvä esimerkki.

Signaaleja jo joululuussa

Ensimmäisiä signaaleja edessä odottavasta pandemiasta oli nähtävissä Kiinassa joulukuussa, kun uutiset sairastuneista alkoivat joulun alla tihkua maailmalle.

Maailman terveysjärjestö varoitti jo tällöin, että maiden pitää varautua toimenpiteillä, kuten tartunnan saajien tunnistamisella ja eristämisellä.

Varoitus ei kuitenkaan johtanut laajoihin toimenpiteisiin. Tämä ensimmäisen dominopalikan kaatuminen ei aiheuttanut vielä toimenpiteitä Euroopassa.

Meillä Suomessakaan tässä vaiheessa ei vielä toimittu. Vielä tammikuun lopussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että suomalaisten riski saada tartunta Suomessa oli hyvin pieni.

Kuinka kallista onkaan olla toimimatta

Toimien hintaa ei osata suhteuttaa toimimattomuuteen. Ei ajatella, kuinka kallista ja hankalaa tulee olemaan, jos emme toimi ajoissa. Nyt eri maissa toimeenpannut valmiuslait ja ulkonaliikkumiskiellot ovat pysäyttäneet talouden rattaat.

Suomen hallitus käynnisti ennen näkemättömät 15 miljardin euron tukitoimet yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Summa vastaa neljäsosaa valtion budjetista.

Suomen pankki käynnisti miljardin euron yritysvelkakirjojen osto-ohjelman ja Euroopan keskuspankki ennennäkemättömän 750 miljardin pelastusohjelman.

Ei puhuta pian enää pienestä kassavirtakriisistä

Parin kuukauden pysähdys on vielä suhteellisen lyhyt aika, mutta jos epidemia jatkuu puoli vuotta, silloin ei enää puhuta pienestä kassavirtakriisistä.

Kahden kuukauden pysähdystä voisi verrata liikennevaloihin pysähtymiseksi, mutta kuudeksi kuukaudeksi sammuu jo moottori. Sen käynnistäminen vaatii jo ihan erilaisia toimia.

Edullisempaa talouspolitiikkaa olisi ollut koronaviruksen nopeampi ja tehokkaampi torjunta. Parasta olisi ollut ottaa mallia Kiinasta ja pitää epidemia mahdollisimman lyhyenä.

Taudit ja talous ovat globaaleja. Toivottavasti tästä otetaan opiksi. Tämä voi olla uuden alku, josta opimme välttämään tulevaisuudessa samanlaisia virheitä. Ilmastonmuutoksen kohdalla tilanne tulee omaan sama, jos emme toimi ajoissa.

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kok./EPP)

Hämeenlinna