Mielipiteet

Sirpa Pietikäinen: Uusi Bauhaus piirtää uutta elämisen mallia – Tulevaisuuden asuinympäristön pitää olla ihmisläheinen

Tässä rakennetaan tämän päivän asuinympäristöä eli perustuksia syyskuussa vuonna 2006 Hämeenlinnan Harvoilanmäen seuraavan vuoden asuntomessualueen nuorisoasunnoille Vanajanlinnantien varressa. Kuva: MT markku tanni
Tässä rakennetaan tämän päivän asuinympäristöä eli perustuksia syyskuussa vuonna 2006 Hämeenlinnan Harvoilanmäen seuraavan vuoden asuntomessualueen nuorisoasunnoille Vanajanlinnantien varressa. Kuva: Markku Tanni

Kun koe-eläinlaboratoriossa 10 vuotta häkkiin suljettuna olleelle simpanssille vihdoin avattiin ovi, se istuikin häkissään koko päivän ja katsoi avonaista ovea lähtemättä ulos.

Kun simpanssin elämä oli aina ollut pelkkä häkki, avonainen ovi pysyi sille suljettuna, koska se ei kyennyt kuvittelemaan häkin ulkopuolista elämää. Ehkä tämän vuoksi me ihmisetkin kehotamme toisiamme ajattelemaan “outside the box”.

Toistamme vanhaa kaavaa suunnittelussa

Samanlainen ongelma näkyy usein kaupunkien ja elinympäristöjen suunnittelussa. Toistamme vanhaa kaavaa, emmekä näe, että ovi on auki myös toisenlaiselle tekemiselle. Siinä on eroa, suunnitellaanko yhteiskuntia ensisijaisesti esimerkiksi autoja ja niiden sujuvaa liikennettä vai ihmisiä ja heidän viihtyvyyttään varten.

Pensasaita uusitaan aina samaan paikkaan, vaikka ihmiset etsivät oikotietä sen läpi. Jos uskallamme astua ulos vanhasta hahmottamisen tavasta ja suunnitella asioita uudella tavalla, voimme myös toteuttaa niitä uudella, paremmalla tavalla. Tämän päivän ajattelusta kasvaa huomisen elinympäristöjä.

Kaikilla on oikeus terveeseen elinympäristöön

Toimivat, kauniit ja terveelliset elinympäristöt ovat kaikkien oikeus. Kun ympäristö on viihtyisä ja kutsuva, ihmiset vaalivat sitä ilkivallan sijaan.

Tarvitsemme kaupunkeihimme luontaisia tiloja ja paikkoja kohtaamisille, ja tämän saavuttamiseksi meidän täytyy ravistella ajatuksiamme siitä, millä asenteella ja mistä lähtökohdista suunnittelemme elämisen ja asumisen paikkoja.

Miten niissä saadaan yhdistymään esteettisyys, kestävyys, ympäristöystävällisyys, ihmisläheisyys ja toimivuus kaikille käyttäjäryhmille, myös esimerkiksi vammaisille, ikäihmisille tai muistisairaille?

Euroopan komission aloite uudesta eurooppalaisesta Bauhausista vastaa nyt elinympäristöjen uudistamisen tarpeeseen.

Pilottiprojekteja viidessä EU-maassa

Bauhausin syvin idea on yhdistää ympäristöllinen kestävyys, taide ja design, esteettiset elämykset, historian kerroksellisuudet ja elinympäristön ja asumisen funktionaalisuus kohtuuhintaiseksi teollisen mittakaavan toiminnaksi. Komission Bauhaus-aloitteen tarkoituksena on toteuttaa pilottiprojekteja viidessä EU-maassa, ja sen jälkeen levittää projekteista saadut hyvät käytännöt kaikkialle EU:hun.

Bauhausissa on olennaista osallistaminen ja yhdessä luominen. Kaupunkitilojen suunnitteluun täytyy osallistua kaikkien, ruohonjuuritasolta saakka ihmisten, jotka suunnittelun ja rakentamisen jälkeen oikeasti asuvat ja elävät ympäristössä.

Uusi Bauhaus tuo yhteen erilaisia näkemyksiä

Uuden Bauhausin pitää tuoda yhteen niin viherympäristösuunnittelijat ja arkkitehdit vastaamaan toiminnallisuudesta ja muunneltavuudesta kuin ympäristöosaajat ja teollisuuden eri toimijat tuomaan omia näkemyksiään mukaan.

Suunnittelu- ja toimintakonsepteista on tehtävä sellaisia, että ne sopivat teollisuuden laajamittaiseen massatuotantoon. Lainvalmistelijat ja -säätäjät ovat mukana varmistamassa, että sääntely ei ole uuden este vaan mahdollistaja. Mukaan tarvitaan myös koko toimialan koulutus.

Nyt kaikki katsovat samaa asiaa omista siiloistaan

Juuri nyt ongelmamme on, että maisema-arkkitehti katsoo omasta vinkkelistään maisemaa, vihersuunnittelija tuo puskat pihaan ja vammaissuunnittelija varmistaa, että sisäänkäynnit ja talon kulkureitit ovat esteettömiä.

Mutta kun kaikki ovat omissa siiloissaan, lopputulos voi olla se, että itse talo sijaitseekin vammaiselle asukkaalle hankalasti saavutettavalla alueella ja on lopulta yhdelle ihmisryhmälle asuinkelvoton.

Tulevaisuuden kaupunkitilojen pitää olla ihmisläheisiä

Kaikki alkaa siis yhdessä suunnittelusta. Erilaisten käyttäjien pitää olla alusta saakka mukana. Tulevaisuuden kaupunkitilojen pitää olla ihmisläheisiä ja ihmisten ehdoilla suunniteltuja.

Tulevaisuudessa liikenne väistää ihmistä eikä toisin päin. Lisäksi tavoite on, että tulevaisuuden eläminen ja asuminen noudattavat kiertotalouden ja ympäristöllisen kestävyyden periaatteita, suojelevat ja vahvistavat biodiversiteettiä ja torjuvat ilmastonmuutosta.

 

Sirpa Pietikäinen
europarlamentaarikko (kok./EPP)
Hämeenlinna