Mielipiteet

Mirka Soinikoski (vihr.): Kiusaamiselle ja väkivallalle on asetettava nollatoleranssi

Sosiaalinen media ja viestintäkanavat ovat kiusaamisen ja henkisen väkivallan välineitä. Kuva: Lassi Puhtimäki
Sosiaalinen media ja viestintäkanavat ovat kiusaamisen ja henkisen väkivallan välineitä. Kuva: Lassi Puhtimäki

Viime päivinä keskusteluun nousi jälleen tuttu, vakava aihe – kiusaaminen ja väkivalta koulussa.

Keinot puuttua kiusaamiseen ovat moninaiset, mutta tavoitteen ja tahtotilan on oltava kaikilla toimijoilla sama: kiusaamiselle on asetettava nollatoleranssi.

Lastensuojelussa ja mielenterveyspalveluissa liian monta kertaa selviää vuosien jälkeen, että lapsen ja nuoren elämäntarinassa ikävän käännekohdan on saanut aikaan kiusatuksi joutumine.

Lasten ja nuorten syrjäytyminen on asia, jonka ehkäisemiseksi on tehtävä kaikki voitava. Lapselle on taattava oikeus koskemattomuuteen sekä rauha oppia uutta, kokeilla siipiään ja kasvaa omaksi itsekseen.

Ei saa jättää yksin opettajien harteille

Riittämättömyyden tunne vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin ja meidän on pidettävä opettajien jaksamisesta parempaa huolta. Kiusaamisen ehkäisyä ei saa jättää yksin opettajien harteille. Kouluissa tarvitaan lisäkäsiä ja kouluavustajia, jotta taataan opettajille ja lapsille työrauha.

Enemmän rauhanneuvottelujen henkeä

Itse toivoisin kiusaamiskeskusteluun enemmän rauhanneuvottelujen henkeä. Riitojen ratkaiseminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja sovinnon merkitys on oltava kaiken kasvatustyön ytimessä. Sovittelulla on Suomessa pitkät perinteet.

Rauhanvälityksen taidot on jalkautettava kaikkiin suomalaisiin kouluihin ja vuorovaikutustaitojen ohella sovittelusta pitäisi saada uusi kansalaistaito. Siitä on hyötyä sekä kodeissa että tulevaisuuden työelämässä.

Asia ei ole vain kiusaajan ja kiusatun välinen

Kiusaaminen ei ole koskaan vain kiusaajan ja kiusatun välinen asia. Apua ja tukea on tarjottava niin kiusaamisen tai väkivallan uhrille, kiusaajalle kuin heidän perheilleen. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, koulutusta, ennaltaehkäisyä, riittäviä resursseja ja empatiaa. Kuulluksi tulemista, aitoa kohtaamista ja tienviittoja ulos vaikeasta tilanteesta.

Ankkuri-toiminta hyvä esimerkki

Hyvä esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä on poliisilaitosten Ankkuri-toimintamalli, joka on alun perin kehitetty Kanta-Hämeen poliisilaitoksella.

Toiminnan tavoitteena on puuttua varhain alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen selvittämällä nuoren asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne ja ohjaamalla koko perhe tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin.

Moniviranomaisyhteistyöllä pyritään myös puuttumaan nopeasti lähisuhde- ja perheväkivaltaan ja lisäämään sisäistä turvallisuutta Suomessa.

Oppilashuollon vahvistamiseen sitouduttu

Hallitusohjelma luo hyvää pohjaa syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea omassa kasvuympäristössään.

Oppilashuollon resursseja parannetaan ja kokeiluista on saatu hyviä tuloksia muun muassa opettajien kouluttamisesta ratkaisukeskeiseen neuropsykiatriseen valmennukseen (Lappeenranta) ja psykiatristen sairaanhoitajien jalkautumisesta kouluihin (Turku).

Tarvitaan toimenpideohjelma

Kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi tarvitaan selkeä toimenpideohjelma. Henkilöstölle ja oppilaille on tarjottava kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta.

Hyväksi havaittuja käytäntöjä on laajennettava valtakunnallisesti ja vaikuttavien hankkeiden jatko on turvattava. Myös varhaiskasvatuksen puolelle tarvitaan kiusaamista ehkäisevä ohjelma.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic