Mielipiteet

Soinikoski (vihr.): Koko maalle mallia Hämeestä – Koronan lyömiseen tarvitaan ihan jokaista

Forssan sairaalan laboratoriohoitaja ottamassa koronatestiä viime elokuussa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Forssan sairaalan laboratoriohoitaja ottamassa koronatestiä viime elokuussa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Maailma on muuttunut, palvelujärjestelmämme ei niinkään. Maailma muuttui keväällä nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Koronakevään kuluessa Suomessa tehtiin ennennäkemättömiä kehitysloikkia niin digiin kuin aivan perustarpeiden ääreen.

Järjestöt kykenivät nopeimmin muuttamaan toimintaansa, onhan monen järjestön peruskivi muurattu sota-aikojen koettelemusten keskellä. Siksi järjestöillä on vankka jalansija osana palvelujärjestelmää myös tulevaisuudessa.

Meidän pitää osata varautua ajoissa

Korona kirkasti hyvinvointiyhteiskunnan ytimen: meillä pitää olla varautumista, valmiutta, toimintakykyä ja hyvää johtamista. Kaikissa maakunnissa valmius ja varautuminen eivät ole olleet niin vahvaa kuin meillä Hämeessä.

Hitaus on hyve, nykyään jopa megatrendi, mutta kun toimeen tartutaan, niin hämäläiset näyttivät mallia muulle maalle ja maakunnan yhteistyö näytti voimansa. Oman keskussairaalan toiminta ja tiedotustapa kansalaisille on ollut erityisen ylpeyden aihe!

Me iskimme koronan maihin yhdessä ja nyt on aika tehdä sama uudestaan – keväästä oppineena, entistä tehokkaammin. Siihen tarvitaan ihan jokaista meistä ja meidän on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja.

Löydettävä keinot elää turvallisesti

On löydettävä parhaat keinot elää turvallisesti koronavirus keskuudessamme, siihen asti kunnes turvallinen rokote on kehitetty. Siihen voi mennä vielä useita kuukausia. Pysytään terveinä, pidetään huoli toisistamme.

Yhteisen vihollisemme rinnalla sote vaikuttaa ehkä sivuseikalta, mutta kyseessä on Suomen talouden kannalta yksi merkittävimmistä rakennemuutoksista ja sitä on tehty jo 15 vuoden ajan.

Tämä sotemalli on virtaviivaisin tähän mennessä ja oikeassa järjestyksessä tehty. Aiemmat kierrokset sekä perustuslakivaliokunnan linjaukset on huomioitu alusta asti. Lausuntokierroksen palautetta kuultiin ja hallitus yhdessä arvioi muutostarpeet. Nyt lakipaketti etenee arviointineuvoston kautta eduskunnan käsittelyyn.

Palvelujen vahvistaminen tavoitteena

Tavoitteena on lisätä yhteistyötä alueen asukkaiden hyväksi, ei lisätä hallinto- ja johtohimmeleitä. Palveluja vahvistetaan, laatua vaaditaan ja kiireettömän hoidon hoitotakuuta kiristetään. Sotekeskuksesta on saatava vastaanottoaika viikossa.

Digipalveluja kehitetään entisestään, sote-keskusten työnjakoa uudistetaan ja erikoislääkärien konsultaatiot tuodaan sote-keskukseen.

Koronakevään yksi hyvä puoli oli sotepalvelujen valtava digiloikka, yhtäkkiä monesta kehityssuunnasta jota ei aiemmin nähty (tai haluttu nähdä) mahdolliseksi tulikin toimiva osa arkea.

Rakennamme yhdenvertaiset palvelut postinumerosta tai lompakon paksuudesta riippumatta koko maahan. Ihmisen kokoiset palvelut, koska elämä ei ole lohkottavissa ministeriöiden eikä hallinnonalojen mukaan.

Pompottelun luukulta toiselle on loputtava

Apua on saatava yhdeltä luukulta, luukulta toiselle pompottelun on loputtava! Tarvitaan sekä että: parempia digipalveluja ja enemmän vastaanottoaikoja, asiakkaan tarpeita aidosti kuunnellen.

Palvelujärjestelmän asennetta on veivattava uuteen kulmaan. Miten me voimme auttaa jokaista ihmistä pärjäämään omassa elämäntilanteessaan?

Miten me voimme lisätä ihmisten osallisuutta ja aktiivisena toimimista omassa elämässään? Siitähän hyvinvointiyhteiskunnassa on pohjimmiltaan kyse.

On olemassa paljon hyviä käytäntöjä

Soteammattilaisemme ovat pistäneet parastaan monessa terveyskeskuksessa ja sairaanhoitopiirissä, meillä on jo olemassa hyviä käytäntöjä joka alueella. Näitä onnistumisia kannattaa jakaa koko maan käyttöön, aivan kuten koronakäytäntöjä saatiin nopeasti maakuntien kesken jakoon keväällä.

Hoitopolkujen ja palvelujen kehittämisestä hyötyvät kaikki: asiakas, henkilöstö ja veronmaksaja. Tarvitsemme hyvää muutosjohtamista joka yksikössä, näin turvataan henkilöstön työhyvinvointi ja jaksaminen.

Hyvä johtaminen tärkeä keino

Uskon, että hyvä johtaminen on myös yksi tärkeä keino, jolla saamme alalta lähteneet ammattilaiset palaamaan koulutustaan vastaavaan työhön. Asiakkaiden ja järjestöjen osallistaminen kehitystyöhön kannattaa,

Tulevaisuuden näkymiä ja toivon pilkahduksia horisonttiin, niitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Olen makustellut uutta nimeä ja se on mielestäni osuva: hyvinvointialue. Se muistuttaa yhteisestä tavoitteestamme – että ihmiset voisivat hyvin. Ytimessä ollaan.

Mirka Soinikoski

kansanedustaja (vihr.) ja anestesialääkäri

Hämeenlinna

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic