fbpx
Mielipiteet

Soinikoski (vihr.) vastaa keskustan Kempille: Tiedekansallispuisto tarvitaan – Evosta voi tulla uusi Heureka 

Evon tiedekansallispuiston perustaminen on ympäristöministeriön harkittavana asiaa valmistelleen työryhmän viime kesäkuussa luovuttaman loppuraportin pohjalta. Kuva on Evon Sorsakolulta. Kuva: Veli-Matti Virtanen
Evon tiedekansallispuiston perustaminen on ympäristöministeriön harkittavana asiaa valmistelleen työryhmän viime kesäkuussa luovuttaman loppuraportin pohjalta. Kuva on Evon Sorsakolulta. Kuva: Veli-Matti Virtanen

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) avasi omia kantojaan Evosta, jota keskustan mukaan pitäisi kehittää vain retkeilyalueena (HäSa 19.10.).

Me vihreät näemme Evon potentiaalin toisin. Evon tiedekansallispuiston valmistelua taustoittava työryhmä ja Hämeenlinnan kaupunki puoltavat tiedekansallispuiston perustamista alueelle ja kannatan lämpimästi tätä esitystä.

Työryhmän ehdotuksena on perustaa Evolle lähes 5 000 hehtaarin tiedekansallispuisto suojelemaan alueen luontoa ja kulttuuriperintöä sekä edistämään luonnon virkistyskäyttöä, tutkimusta ja opetusta.

Tiedettä hyödynnetään osana kansallispuistoa

Tiedekansallispuiston tarkoituksena on toimia alustana eri toimijoille, jossa yhdistyisivät saavutettavuus, vuorovaikutteisuus ja ekologisuus. Tieteen hyödyntäminen osana kansallispuistoa mahdollistaa uusia toimintoja ja moniaistisen tutustumisen luontoalueeseen.

Tiedekansallispuisto perustamista Evoon puoltaa lisäksi se, että tällä hetkellä Etelä-Suomen metsistä ainoastaan kolme prosenttia on suojeltu.

Etelä-Suomen suurin suojeltu metsäalue

Evo muodostaisi Etelä-Suomen suurimman yhtenäisen suojellun metsäalueen, jotka tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla ja siitä elävälle uhanalaiselle lajistolle.

Kansallispuistot ovat myös kansalaisten suosiossa. Viime vuonna kansallispuistoihin tehtiin peräti 2,4 miljoonaa käyntiä. Määrä on huima, kun sen suhteuttaa väkilukuumme.

Kuten Kemppi hyvin kirjoituksessaan toi esille, eivät retkeilyalueet ole olleet kansalaisten keskuudessa yhtä suosittuja kuin kansallispuistot, joiden kävijämäärät ovat olleet räjähdysmäisessä kasvussa.

Takana on laaja kansalaisyhteiskunnan tuki

Lisäksi on hyvä muistaa, että aloite tiedekansallispuiston perustamiseen on tullut poikkeuksellisen laajalta joukolta tutkijoita, järjestöjä ja yhteiskunnallisia toimijoita. Kansallispuistolle on siis laaja kansalaisyhteiskunnan tuki.

Aikaisempien lausuntojen ja selvitysten perusteella on käynyt selväksi, että Evon alue täyttää kirkkaasti kansallispuistoille asetetut kriteerit.

Evon tiedekansallispuiston luomat uudet mahdollisuudet ja toiminnot sisältävät potentiaalia, joka palvelisi koko Hämeen alueen luontomatkailua sekä koulutus- ja tutkimustoimintaa. Evon luonto ansaitsee tulla suojelluksi.

 

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) kirjoitti (HäSa 20.10.) toiveista kehittää Evoa retkeilyalueena. Retkeilyalue ei kuitenkaan vastaa kansallispuiston perimmäiseen tarpeeseen: alkuperäisen suomalaisen metsäluonnon suojeluun.

Etelä-Suomen metsälajien ahdinko on hyvin tiedossa. Evon kaltaisia suuria, vanhoja, yhtenäisiä metsiä löytyy tuskin nimeksi.

Katoamisvaarassa olevia uhanalaisia vanhojen metsien lajeja on sadoittain, ja tilanne on pahin Etelä-Suomessa.

Evolla on jo suojeltu kaksi eteläsuomalaisittain edustavaa aarnialuetta sekä joukko muita arvokkaita kohteita. Siellä tavataan lukuisia uhanalaisia vanhojen metsien lajeja, ja arvokkaita luontotyyppejä on useita.

Luontokato on pysäytettävä

YK:n jäsenvaltiot kokoontuivat viime viikolla Kunmingiin keskustelemaan ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavan luontokadon pysäyttämisestä. 196 valtiota, Suomi mukaan lukien, allekirjoitti julkilausuman, jossa sitoudutaan lopettamaan luontokato ja aloittamaan luonnon elvyttäminen.

Euroopan unionin tuoreen biodiversiteettistrategian mukaan jäsenvaltioiden tulee suojella kolmannes maa-alastaan vuoteen 2030 mennessä. Suomen pinta-alasta suurin osa on metsämaata, joten metsien suojelun näkökulma tulee olemaan keskeinen.

Suomi on jo nyt sitoutunut suojelemaan 17 prosenttia metsistään edellisellä YK:n biodiversiteettisopimuksella, mutta tähän tavoitteeseen ei ole päästy edes valtion tasolla. Etelä-Suomessa metsien pinta-alasta on suojeltu kolme prosenttia.

Kansallispuisto on ratkaisu vastata sitoumuksiin

Evon kansallispuisto on luonnollinen ratkaisu vastata Suomen sitoumuksiin vaalia luonnon monimuotoisuutta ja kasvattaa suojelualoja.

Kansallispuisto yhdistäisi kokonaisuudeksi arvokkaimmat luontokohteet ja selkeyttäisi kansallispuistoksi rajattavan alueen suojelutilannetta.

Evolle saisi kehittyä laaja, luontaisesti ikääntyvä suojelumetsä, jossa ennallistaminen ja muut luonnonhoitotoimet voisivat nopeuttaa uhanalaisten metsälajien elpymistä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Suomalaiset rakastavat kansallispuistojaan

Mistään muualta Etelä-Suomesta ei löydy vastaavaa valtion valmiiksi omistamaa metsämannerta, jonne olisi perustettavissa Evon kaltainen kansallispuisto. Ja aika on osoittanut, että suomalaiset rakastavat kansallispuistojaan!

Evon kansallispuisto täydentäisi mainiosti Etelä-Suomen kansallispuistoverkostoa, ja olisi epäilemättä suosittu vierailukohde.

Ainutlaatuinen tilaisuus uusien mallien kehittämiseen

Nyt valmistelussa oleva tiedekansallispuisto on lisäksi ainutlaatuinen tilaisuus lähteä kehittämään uudenlaista mallia luonnontieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja kansalaishavainnoinnin tuomiseen luonnossa liikkujien ulottuville.

Suojelun, tutkimuksen ja luontomatkailun tarpeet ovat Evolla yhteensovitettavissa, sillä Evon retkeilyalueen järjestyssääntö muistuttaa jo nyt hyvin paljon kansallispuistojen sääntöjä.

Uusia suojelualoitteita on tulossa

Olisi sinisilmäistä kuvitella, etteivät luonnonsuojelun kansainväliset sopimukset ja sitoumukset vaikuttaisi Suomeen. Etelä-Suomen surkean suojelutilanteen takia tulemme näkemään yhä uusia suojelualoitteita ja -alueita Hämeessäkin.

Tiedekansallispuiston perustaminen osoittaisi, että Suomi arvostaa ainutlaatuista alkuperäistä luontoaan ja kunnioittaa antamiaan kansainvälisiä sitoumuksia. Evon tiedekansallispuisto on siksi myös kansallisesti tärkeä hanke.

Ina Rosberg

aluesihteeri

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri

Menot