Mielipiteet

Suomen metsät – hiilinielu vai päästölähde?

Kasvava ja hyväkuntoinen metsä sitoo hiiltä ja on näin hiilinielu. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kasvava ja hyväkuntoinen metsä sitoo hiiltä ja on näin hiilinielu. Kuva: Lassi Puhtimäki

Keskustelu Suomen metsien hiilen sidontakyvystä on hämmentänyt kansalaisia. Lehdistä ja mediasta saamme tietoa ensin yhdeltä asiantuntijalta tai professorilta, että Suomien metsät sitovat hiiltä.

Seuraavassa jutussa toinen asiantuntija tai professori tyrmää nämä tiedot ja väittää, että Suomen metsät olisivat päästölähde.

Suomihan on metsäinen maa. Eli hiilidioksidia on meidän metsissämme sitoutuneena enemmän kuin muualla esim. Etelä- Euroopassa.

Lopullinen EU:n Lulucf-ohjelma (maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloussektoria koskeva ohjelma,) sekä sen edellyttämä hiilensidonta jäsenmaissa määritellään joulukuussa. Silloin Suomi Luken arvioiden mukaan määrittelee Suomen metsien hiilinielun EU:n komissiolle.

Tässä on kyseessä poliittinen päätös EU:n taholta eli miten Suomen metsiä käsitellään seuraavan 20 vuoden aikana.

Mitä tapahtuisi, jos lopettaisimme tänä päivänä kaiken metsien hakkuun sekä taimien raivaukset että myös metsien hakkuun rakennusten sekä teidän takia?

Vanhat metsät jätettäisiin hakkaamatta eikä taimikoiden raivauksessa jätettäisi ylimääräisiä puita kasvamaan.

Metsät hoitavat itseään luonnonmukaisesti. Vanhat metsät sitovat hiiltä eli ne pitävät hiilivarastoa yllä. Kylläkin näin, että pitävät hiilivarastoa yllä, mutta ne eivät lisää tätä hiilivarastoa.

Mikä on tilanne 50 vuoden kuluttua, kun nämä vanhat hiilivarastot alkavat kuolla luonnonmukaisesti? Silloin ne tuottavat kuolleiden puiden hajoamiskaasuja eli metaania ilmaan.

Metaani on myös kasvihuonekaasu. Soiden hakkuisiin en tässä ota kantaa.

Suomi on metsäinen maa. Kasvava ja hyväkuntoinen metsä sitoo hiiltä ja on näin hiilinielu. Metsä on hiilinielu, kun niiden hiilivarasto kasvaa. Puuston hiilinielu on kasvun ja kokonaispoistuman erotus.

Suomen metsät kasvavat tänä päivänä Luken mukaan 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tänä päivänä siitä hakataan n. 72 miljoonaa kuutiota. Kestävä hakkuu olisi tällä hetkellä 84 miljoona kuutiota. Tulevaisuudessa se olisi 93 miljoonaa kuutiota.

Mitä tämä tarkoittaa yksityisen metsänomistajan kannalta? Mielestäni heidän ei tarvitse potea ilmasto-ahdistusta hakatessaan vanhan metsänsä pois.

Tilalle istutetaan uusi metsä ja hoidetaan sitä; tämä on tulevaisuudessa uusi hiilinielu.

Metsät kasvavat hitaasti eli aikajänne esim. taimikon saattamiseksi hiilinieluksi kestää ainakin n. 20-30 vuotta. Tämä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin että vanha metsä jätettäisiin lahoamaan eikä uutta metsää istutettaisi eikä taimikoita hoidettaisi.

Harvennukset ovat tietenkin oiva keino pitää yllä metsien hyvinvointia ja sitä kautta myös hiilinielua.

Jos EU päättää Suomen metsien hiilinielusta meidän kannaltamme epäedullisesti, niin saatamme joutua tilanteeseen, että jos hakkaamme metsiämme täysimääräisesti, niin joudumme ostamaan päästöoikeuksia joltain toiselta maalta.

Nämä ovat mielestäni näitä vanhanaikaisia aneita, joita myös tänä päivänä käytetään lentomatkustajien mielenrauhaan.