Mielipiteet

Tapani Hellstén: Uhka on päättäjissä, joilla ei ole näkemystä Hämeenlinnan kehittämisestä

Kauppakeskus Goodman valmistui lokakuussa vuonna 2014 Hämeenlinnan keskustan länsilaidalle moottoritien katteelle. Kuva on helmikuulta 2018. Kuva: Riku Hasari
Kauppakeskus Goodman valmistui lokakuussa vuonna 2014 Hämeenlinnan keskustan länsilaidalle moottoritien katteelle. Kuva on helmikuulta 2018. Kuva: Riku Hasari

Hämeen Sanomissa on virinnyt vilkas keskustelu Hämeenlinnan kehittämisen tarpeellisuudesta. Keskustelussa on tuotu esille perusteita ja näkemyksiä kaupungin kehittämiseksi. ”Tikun nokkaan” on nostettu kaksi jo toteutettua merkittävää kehittämishanketta: Verkatehdas ja Goodman.

Verkatehtaan osalta Jouko Astor hyvin ansiokkaasti ja asiantuntevasti esitti hyviä näkemyksiä Verkatehtaan merkityksestä ja kustannuksista. Verkatehdas on lunastanut paikkansa hämeenlinnalaisten kulttuurin tapahtumapaikkana.

Se on paikka, jossa lapset, nuoret, aikuiset ja seniorit joko tuottavat tai kuluttavat kulttuuripalveluja. Se on osa hämeenlinnalaisten arkea ja palveluja. Verkatehtaan syntymiseen vaikutti myös se, että Hämeenlinna sai investointiinsa lähes 20 miljoonaa euroa Euroopan unionilta.

Goodmanista on annettu yksipuolinen kuva

Kauppakeskus Goodmanin onnistumista on myös arvioitu ja annettu aika yksipuolinen kuva sen vaikutuksista.

Väitetään, että Goodman on vain siirtänyt kaupan palveluja ydin keskustasta kauppakeskukseen ja näin näivetetty ydinkeskustaa. Näin varmaan osittain on käynyt, mutta ehkä on syytä palata niihin asioihin ja tekijöihin, miksi Goodman päätettiin rakentaa. Ne antavat varmaan laajemman kuva siitä, miksi kauppakeskus syntyi ja paremman perustan arvioida hankeen merkitystä.

Tiiriön vetovoima oli kasvanut liikaa

Suunnittelun alkaessa ongelma oli se, että Tiiriön vetovoima oli kasvanut ja oli riski, että koko kaupan painopiste siirtyy Tiiriöön. Uusien kaupan toimijoiden kanssa keskustelut vahvistivat tätä näkemystä. Uusia kaupan toimijoita oli tulossa, mutta ne halusivat sijoittua Tiiriöön.

Ongelma tai kehityskulku tunnistettiin ja siihen haluttiin vaikuttaa. Jotta keskustassa säilyisivät kaupan palvelut, tarvittaisiin uutta modernia kauppatilaa, joka kiinnostaisi myös kaupan uusia toimijoita.

Keskustan alueen sen aikaiset kiinteistöt eivät pystyneet vastaamaan kaikilta osin tähän haasteeseen. Siksi aloitettiin suunnittelu siitä, mihin keskusta-alueella voidaan rakentaa uutta nykyaikaista kauppatilaa.

Ostosrahaa valui runsaasti muualle

Ennen suunnittelun aloittamista tehtiin laaja myös erikoiskaupan (mm. sisustus, vaatteet ja vapaa-ajan tarvikkeet) selvitys siitä mihin hämeenlinnalaisten ostoskäyttäytyminen suuntautui. Tuolloin selvisi, että noin 50–60 miljoonaa euroa erikoiskaupan ostovolyymista suuntautuu Hämeenlinnan ulkopuolella – suuriin kaupunkeihin.

Moottoritie päälle rakennettava kauppakeskus houkutteli myös siksi, että onhan moottoritie yksi keskeisimpiä teitä, joissa päivittäin liikkuu paljon liikennettä. Usko oli myös se, että osa tästä liikenteestä hyödyntää tulevan kauppakeskuksen palveluja.

Nämä asiat puolsivat suunnittelun käynnistämistä. Suunnittelun lopputuloksen syntyi kauppakeskus Goodman. Tavoitteena oli vahvistaa, ei vähentää Hämeenlinnan keskustan kaupallisia palveluja ja saada erikoiskaupan Hämeenlinna ulkopuolelle menevät ostoeurot jäämään Hämeenlinnaan.

Kaupunkirakenteen yhdistäminen nähtiin hyväksi

Kaupallisten palvelujen lisäksi nähtiin hyvänä, että hankkeella voidaan yhdistää Hämeenlinnan kaupunkirakennetta, jonka moottoritie oli halkaissut.

Kaupallisten palvelujen lisäksi hanke myös mahdollisti asuntoja lisärakentamisen keskustaan, mikä vahvisti myös keskustan elinvoimaa.

Pienempänä asia oli myös se, että 1960-luvulla rakennetut sillat olivat tulleet peruskorjauksen tarpeeseen ja jossakin vaiheessa nämäkin olisi jouduttu korjaamaan. Moottoritien kattamisella hoidettiin myös tämä asia.

Goodman-kauppakeskuksen investoinnin kattohinnaksi asetettiin 106 miljoonaa euroa ja lopulliset hankeen kustannukset olivat 97,1 miljoonaa. Hämeenlinna kaupunki ei osallistunut tähän investointiin, vaan siihen löytyi sijoittaja – suomalainen työeläketoimija Keva.

Kauppakeskus synnytti uusia työpaikkoja

Kauppakeskuksen myötä syntyi siis uusia työpaikkoja, yksityisiä kaupallisia palveluja, asuntoja ja uutta kaupunkirakennetta. Rakentamisen aikana myös työllistettiin sekä tuettiin laajasti alueen elinkeinoelämää niin kauppaa kuin rakentajiakin.

Kaupunkien elinvoimaisuus vaatii näkemystä mutta myös rohkeutta. Kaupunkien kehittämisen uhkat eivät välttämättä ole kaupunkien ulkopuolella, vaan kaupungeissa.

Uhka on päättäjissä, joilla ei ole näkymään tulevaisuuteen eikä tahtoa kehittää kaupunkien elinvoimaa. Tämä uhka on myös Hämeenlinnassa.

Tapani Hellstén

Hämeenlinnan entinen kaupunginjohtaja

Kevan varatoimitusjohtaja

Helsinki ja Hämeenlinna

 

Lue myös: 

Verkatehtaan tuki ei ole koko totuus (mielipide 19.1.2021)

Kehitys ei ole pelkkää kasvua (mielipide, 16.1.2021)

Kehitystä vastustetaan taas hampaat irvessä (mielipide, 14.1.2021)

Mainos