Mielipiteet

Tapio Vekka: Kantolan Kiinteistöjen rahoitus SCC-hankkeeseen oli yhtiön normaalia liiketoimintaa

SCC:n ja Markku Ritaluoman kanssa asioinnista saivat Hämeenlinnan johdossa kaiken tiedon kaupunginjohtaja Tapani Hellsten, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sdd.) ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Kuva: Soile Toivonen
SCC:n ja Markku Ritaluoman kanssa asioinnista saivat Hämeenlinnan johdossa kaiken tiedon kaupunginjohtaja Tapani Hellsten, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sdd.) ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Kuva: Soile Toivonen

Hämeen Sanomien (HäSa 3.1.2021) juttu SCC:stä johti lukijoita harhaan yhdistelemällä käräjäoikeuden tuomiolauselmasta toisistaan ja asiayhteydestään irrotettuja lauseita ja asioita.

On syytä todeta, että käräjäoikeuden päätös oli selkeä ratkaisu yksityisoikeudellisessa riita-asiassa, jonka Linnan Kiinteistökehitys Oy (ent. Kantolan Kiinteistöt Oy) ja muut vastaajat voittivat SCC Oy:n konkurssipesää vastaan.

Kantolan Kiinteistöjen rahoitus SCC-hankkeeseen oli yhtiön normaalia liiketoimintaa ja konserniohjeistuksen mukaista, ei suinkaan esimerkiksi valtuuston päätöksen vastaista. Silloiset ja nykyiset konserniohjeet saa kuka tahansa haltuunsa pyytämällä ne kaupungin kansliasta.

Kantolan Kiinteistöt Oy:n sijoituksen ehtona oli SCC Oy:n aiempien omistajien lisäsijoitus hankkeelle, mikä ei toteutunut.

Tehtyä sijoitussopimusta en tietenkään laatinut KK:n hallituksen puheenjohtajana (kuten lehdessä virheellisesti uutisoitiin), vaan SCC Oy:n käyttämä ammattijuristi. Käräjäoikeuden tuomio selkeästi osoittaa, että tehdyn sijoitussopimuksen perusteella maksettu, velaksi kirjattu rahasumma oli syytä ja oikeutettua periä takaisin. Tällä turvattiin kaupungin ja sen yhtiön etua.

Toisin kuin jutussa spekuloitiin, Siemensin tai minkään muunkaan yksityisen tahon rahoitus ei todellisuudessa ollut yhteydessä Kantolan Kiinteistöjen sijoitussopimukseen, eikä tällaisia neuvotteluja ole koskaan käyty. Toisin kuin jutussa annettiin ymmärtää, SCC sai yksityistä rahoitusta ainakin noin miljoonan euron verran ennen Kantolan Kiinteistöjen rahoitusta, muun muassa noin 700 000 euroa Lemminkäinen Oy:ltä ja muiltakin vakailta kotimaisilta yrityksiltä.

Kantolan Kiinteistöjen roolina tosiaan oli toimia instrumenttina, mutta ei vain SCC:n osalta, vaan kokonaisuutena kaupungin elinkeinopolitiikassa – tässä ei ole mitään uutta. Näin yhtiö ja sen seuraajat ovat aina toimineet ja toimivat jatkossakin, kehittäen ja edistäen elinkeinokiinteistöihin liittyviä hankkeita kaupungissa.

Toimittaja Juutilainen antaa ymmärtää, että ilman kaupungin osallistumista yksityiset, kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset eivät olisi hankkeeseen koskeneet ja ovat täysin syyntakeettomia liittyen hankkeelle antamaansa rahoitukseen. Näinhän asia ei tietenkään ole. Hankkeen kuluessa päinvastoin esimerkiksi Siemens ja vakuutusyhtiö Pohjantähti vetosivat kaupungin virkamiehiin ja päättäjiin, jotta hanketta edelleen vietäisiin eteenpäin, ei suinkaan toisinpäin.

Menot