Mielipiteet

Tarja Filatov: Sosiaaliturvan autettava ihmistä riskitilanteissa

Näkymää Kelan toimiston ikkunan läpi Tampereella kesäkuussa vuonna 2017. Kuva: Elias Lahtinen
Näkymää Kelan toimiston ikkunan läpi Tampereella kesäkuussa vuonna 2017. Kuva: Elias Lahtinen

Koronatyöttömyys korostaa sosiaaliturvan korjaustarpeita. Sosiaaliturvaa uudistava komitea aloitti työnsä keväällä. Tarvitsemme nopeita korjaustoimia sekä pidemmän aikavälin rakenteellisia uudistuksia.

Toivon, että komiteassa löydämme ratkaisuja, jotka yksinkertaistavat sosiaaliturvaa, tekevät siitä ennakoitavan ja ymmärrettävän, poistavat köyhyyttä sekä kannustavat työhön ja opiskeluun.

Tarvitsemme tukimuotoja vähentävän yleisturvan, joka kulkee rinnalla elämän riskitilanteissa, olipa hän opiskelija, yrittäjä, työtön, sairas, kuntoutuja tai perhevapaalla. Erityisesti on pohdittava keinoja, jotka kannustavat opiskelemaan työelämän rakennemuutoksista selviämiseksi.

Byrokratia ei saa hankaloittaa elämää

Ihmisen elämässä tilanteet vaihtelevat, sosiaaliturvan byrokratia ei saa hankaloittaa elämää. Päinvastoin. Taloudellisen turvan rinnalla pitää olla aina tarjolla turvan tarvitsijan tarpeista lähtevää palvelua.

Vaikka uutta koronaan liittyvää lainsäädäntöä on tehty pikavauhtia, osa ihmisistä on tipahtanut köyhyysloukkuun. Perustoimeentulotuen uusia hakijoiden määrä kasvoi kolmanneksella vuoden takaiseen.

Koronakevät lisäsi alle 35-vuotiaiden ja naisten työttömyyttä voimakkaasti. Kelassa alle 35-vuotiaiden työmarkkinatukihakemusten määrä kolminkertaistui.

Työmarkkinatuen taso on alhainen ja moni joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Tilanne on viheliäinen, koska pätkätöitä on vaikea ottaa vastaan.

Päällekkäiset tuet leikkautuvat

Päällekkäiset tuet, asumistuki mukaan lukien, leikkautuvat ennakoimattomasti eikä pienipalkkainen satunnainen työ lisää tuloja riittävästi. Toimeentulotuki ei nimittäin jousta kasvavien tulojen suhteen juuri ollenkaan, koska sen tarkoitus on olla viimesijainen ja väliaikainen turva.

Nuorissa on enemmän työmarkkinatuen saajia. Taustalla on usein tietämättömyys siitä, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsee vain, jos on vakuuttanut itsensä työttömyyskassaan.

Yllättävämpää on se, että Susanna Grimm-Vikmanin tutkimuksen perusteella isolle osalle työttömyyskassan jäsenyyden ulkopuolelle jättäytyminen on tietoinen ratkaisu.

Työttömyyden ei uskota osuvan kohdalle

Osa ihmisistä on niin itsevarmoja, että he eivät usko työttömyyden osuvan omalle kohdalle. Osa taas on alivakuutettu ja kokee turvan tarvetta, mutta ei siitä huolimatta vakuuta itseään. Molemmissa joukoissa joukossa on paljon nuoria ja yrittäjiä. Yrittäjien alivakuuttaminen näkyy lisäksi eläkeasioissa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva on kaikille avoin, mutta se ei lankea jokaiselle kuin manulle illallinen, vaan sen eteen pitää tehdä riittävästi työtä.

Nuorten työura on pirstaleinen eivätkä keikka-, pätkä- ja silpputyöt aina riitä täyttämään ansiosidonnaisen turvan ehtoja.

Kokoomus on kesän aikana nostattanut keskustelua ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja esittänyt, että sen tulisi kuulua kaikille. Tähän asti kokoomuksen avauksien painopisteenä on ollut ansiosidonnaisen turvan leikkaaminen, ei laajentaminen.

Olin yllättynyt kokoomuksen uudesta avauksesta.

Positiivisesti voi ajatella, että he ovat vihdoin huomanneet, että työmarkkinatuen alhainen taso johtaa köyhyyteen ja toimeentulotukiriippuvuuteen.

Työssäoloehtoa olisi lievennettävä

Jos halutaan oikeasti laajentaa ansiosidonnaista saavien joukkoa ja auttaa nuoria, pitää lieventää ansioturvan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa.

Nykyisin pitää olla 26 viikkoa töissä ennen kuin voi saada ansiosidonnaista turvaa. Moni tekisi, jos töihin pääsisi.

Kaikkein tärkeintä on vahvistaa työllisyyttä ja auttaa ihmisiä täyttämään työpaikkojen osaamisvaateet.

Tarja Filatov

kansanedustaja (sd.)

Hämeenlinna

Päivän lehti

9.8.2020