Mielipiteet

Sairaanhoitopiirin johto vastaa: Assin tilaohjelma perustuu väestön tarpeisiin

Havainnekuva siitä, miltä Assi-sairaala näyttäisi uuden, 3.1-version mukaan toteutettuna. Kuva on Rapamäen suunnasta katsottuna. Kuva: Team Integrated/KHSHP
Havainnekuva siitä, miltä Assi-sairaala näyttäisi uuden, 3.1-version mukaan toteutettuna. Kuva on Rapamäen suunnasta katsottuna. Kuva: Team Integrated/KHSHP

Taisto Talvensaari kirjoitti jälleen (HäSa 10.9.) Assi -sairaalahankkeesta epäillen sen tilojen riittävyyttä ja uskottavuutta ylipäätään.

Assi-hanke on maakunnan suurin julkinen rakennushanke koskaan ja ensimmäinen allianssimallilla toteutettava, joten on ymmärrettävää, että mallille tyypillinen allianssiosapuolien yhteisen näkemyksen hakeminen ongelmien ratkaisemiseksi ja neuvotteluprosessi kustannuksista voi näyttää toimintatapaa tuntemattoman silmin ”saippuaoopperalta”.

Suunnitteluvaihe on poikkeuksellisen sitova

Verrattuna perinteisiin rakennushankkeisiin allianssihankkeissa suunnitteluvaihe on tärkeämpi ja sitoo osapuolet (Assin tapauksessa tilaajan, arkkitehdit ja rakennuttajan) suunnitelmaan ja budjettiin tiukemmin.

Rakennusaikana kaikki osapuolet ovat vastuussa siitä, että suunnitteluvaiheen aikana sovitut tilat myös rakentuvat sillä budjetilla, johon on sitouduttu.

Sen vuoksi allianssiosapuolilla pitää olla yhteisymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä. Näin suuren rakennushankkeen kohdalla se vaatii useita suunnittelu- ja neuvottelukierroksia.

Tilaohjelma perustuu väestökehitykseen

Talvensaari esittää jo toistamiseen huolensa siitä, että verovaroilla kustannetaan tietoisesti liian pientä sairaalaa, jotta huomattava osa raskaammasta ja vaativammasta erikoissairaanhoidosta voitaisiin siirtää Tampereelle.

Kesän aikana tehdyissä Assi 3.1 -mallin bruttoalan pienennyksissä ei vähennetty sellaisia tiloja, jotka oikeuttaisivat tähän huoleen.

Assin tilaohjelma perustuu edelleen ennakoituun vuosien 2020–2040 väestökehitykseen, jossa on huomioitu erityisesti ikääntyvän väestön sairastuvuus ja monialaiset erikoissairaanhoidon tarpeet – myös ne raskaat, jotka halutaan luonnollisesti jatkossakin hoitaa maakunnan omassa keskussairaalassa.

Kalliiksi ja vaikeaksi todettu vaihtoehto

Vanhan sairaalakiinteistön kunnostamisvaateiden jatkuva nouseminen julkiseen keskusteluun tuntuu hämmentävältä tilanteessa, jossa vaihtoehto on todettu paitsi kalliiksi myös vaikeaksi toteuttaa.

Kaikeksi onneksi tilat ovat siinä kunnossa, että niitä voidaan ylläpitää Assin rakentamisen aikana siten, että potilaiden hoitaminen sujuu turvallisesti.

Korjausvelkaa on kuitenkin kertynyt paljon. Kuntien näkökulmasta Assi on asiantuntija-arvioiden mukaan huomattavasti kannattavampi kuin vaikea peruskorjaus. Vertailulaskelmasta on tekeillä vielä myös täysin ulkopuolinen arviointi KPMG:n työnä.

Erikoissairaanhoito pysyy tai paranee

Hankkeen strategisena tavoitteena on turvata vähintään nykyinen erikoissairaanhoidon taso Kanta-Hämeessä, ja mielellään kehittää sitä eteenpäinkin.

Tähän pyritään jo nykyisessä toiminnassa, josta esimerkkinä vaikkapa juuri KHSHP:n hallituksen päättämä hanke silmän takaosakirurgian käynnistämisestä keskussairaalassa.

Toisaalta useammin tarvittavia polikliinisia palveluja pyritään jalkauttamaan Riihimäen ja Forssan sairaaloihin.

Äärettömän tärkeä päätös Kanta-Hämeelle

Päätös Assin rakentamisesta on äärettömän tärkeä koko Kanta-Hämeelle. Sairaanhoitopiirin johto ja lääketieteen nykyiset ammattilaiset eivät usko, että ilman Assia palvelut maakunnassa nykyisellä tasolla voitaisiin turvata.

Vaikka päätös on iso ja vaikea, voimme lohduttautua katsomalla historiaan: keskussairaalan nykyisen kiinteistön päätös- ja rakennusprosessi kesti kokonaisuudessaan 14 vuotta.

Onneksi se kuitenkin uskallettiin monista vastaavista epäilyistä huolimatta tehdä – mikä on mahdollistanut Kanta-Hämeen kehityksen ja elinvoiman.

projektijohtaja

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic