fbpx
Mielipiteet

Timo Heinosen (kok.) mielipide: Kotihoito on nostettava kuntavaalikeskusteluihin – Hoitajamitoitus voi heikentää tilannetta

Kotihoitaja asiakkaansa jalkoja rasvaamassa Forssassa toukokuussa vuonna 2019. Kuva: Tapio Tuomela
Kotihoitaja asiakkaansa jalkoja rasvaamassa Forssassa toukokuussa vuonna 2019. Kuva: Tapio Tuomela

Ylen laaja selvitys paljasti 11.2.2021, että vanhusten kotihoidossa ovat ongelmat lisääntyneet. Selvityksen mukaan nimenomaan nykyisen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) aikana kanteluiden määrät ovat jopa tuplaantuneet.

Viime vuonna vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi yli kolminkertaiseksi esimerkiksi vuoteen 2016 verrattuna.

Vakavat puutteet vanhusten kotihoidossa ovat lisääntyneet ja lisäksi koronan vuoksi osa ongelmista jää myös piiloon.

Kotihoidon tilanne voi jopa heikentyä

Marinin hallitus päätti kuitenkin säätää sitovan hoitajamitoituksen voimaan vain vanhusten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Hoitajamitoitus, tai oikeammin lopulta vain henkilöstömitoitus, 0,7 tulee voimaan huhtikuussa 2023.

Lainsäädäntö korjaakin palvelukotien ja laitoshoidon tilannetta siirtymäajan kautta, mutta voi pahimmillaan edelleen heikentää kotihoidon tilannetta.

Kun sitova henkilöstömitoitus ei koskekaan kotihoitoa, niin on vaarana, että lainsäädäntö pakottaa kunnat siirtämään väheneviä hoitajia hoivakoteihin saavuttaakseen lain velvoittaman mitoituksen.

Asiantuntijat ovat todenneetkin, että ensin kotihoidosta siirtyvät hoitajat ja heidän perässään pian sitten myös ikäihmiset hoivakoteihin, kun kodeissa ei ilman hoitoa pärjätä.

Kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia

Kotihoidossa on kaiken kaikkiaan jo jopa 200 000 suomalaista. Kotihoidon asiakasmäärän kasvuvauhti kaksinkertaistui muutamassa vuodessa. Kotihoidossa on kuitenkin myös yhä huonokuntoisempia vanhuksia, jotka olisivat aiemmin olleet laitoshoidossa.

Samaan aikaan hoitajamäärä ei ole kehittynyt vastaavasti eikä tarvittavasti. Vanhustenhoidon kotihoidossa hoitajat ovat päivä päivältä kovemmilla ja joutuvat tekemään työtään kohtuuttoman pienin henkilöstöresurssein. Vanhustenhoidon työ on koko ajan myös kuormittavampaa ja raskaampaa.

Me esitimme eduskunnassa viime ja jo edellisvuonna määrärahaa 1 000 lisähoitajalle nimenomaan kotihoitoon. Valitettavasti nykyiset hallituspuolueet SDP:n ja keskustan johdolla äänestivät näitä lisähoitajia vastaan. Toivottavasti nyt julkitulleet huolestuttavat uutiset kotihoidon tilasta ympäri Suomen muuttavat mielen.

Kotihoidon ongelmat pitää ottaa vakavasti

Vanhusten kotihoidon ongelmat pitää nyt ottaa vakavasti. Jokaisessa kunnassa ja kaupungissa tulee selvittää tehdyt kantelut huolella ja varmistaa, että kotihoidolla on riittävästi hoitajia ja myös hoitajilla riittävästi aikaa jokaiselle ikäihmiselle.

Vanhustenhoidon resursseista päätetään lopulta kunnanvaltuustoissa. Toivonkin, että kevään kuntavaaleissa puhutaan vanhustenhoidosta, mutta myös kotihoidosta. Vastuunkantaminen alkaa siitä, että välittää.

Menot