MIELIPITEET

Timo Heinosen mielipide: Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen

Hämeenlinnalaisen Hirsimäen päiväkodin lapsia maaliskuussa vuonna 2013. Kuva: Markku Tanni
Hämeenlinnalaisen Hirsimäen päiväkodin lapsia maaliskuussa vuonna 2013. Kuva: Markku Tanni

Suomalaista varhaiskasvatusta ja perusopetusta on vuosia kehuttu yhdeksi maailman parhaista. Yleiseen puhekieleen on istunut mm. hokema, jonka mukaan varhaiskasvatus on tuottavaa. Näin varmasti onkin – mutta vain jos lapsille ja nuorille tarjottava kasvatus ja opetus on laadukasta.

Tutkimusten kautta tiedämme, että mitä korkeatasoisempaa varhaiskasvatus ja sitä seuraava perusopetus ovat, sitä myönteisempi yhteisvaikutus niillä on lasten kokonaisvaltaiseen kehitykseen.

Näin vaalikauden päättyessä ja uutta aloitettaessa on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, millä toimilla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on pyritty sekä mitä toimia tulee uuden eduskunnan ottaa työn alle.

Tällä vaalikaudella saatiin uusi varhaiskasvatuslaki voimaan. Se oli merkittävä ja tärkeä uudistus. Siitä jäi kuitenkin puuttumaan mm. kirjaukset lasten tuen tarpeen arvioinnista ja tarjoamisesta sekä vuorohoidosta. Korjauksia siis tarvitaan ja pitää tehdä.

Perusopetuksen puolella on ollut jo pitkään käytössä kolmiportainen tuki, jonka tavoitteena on tarttua mahdollisimman varhain oppilaalla esiin tuleviin haasteisiin selviytyä koulussa opiskelusta.

Opettajien keskuudessa on havaittu, että ilman riittäviä taloudellisia panostuksia tukitoimenpiteisiin kuten erityisopettajia, avustajia, koulukuraattoreita ja pienluokkapaikkoja lisäämällä, tuki jää vajavaiseksi eikä haluttuja tuloksia saavuteta.

Moninaiset lasten ja perheiden haasteet tarvitsevat sekä fyysisiä että taloudellisia resursseja. Varhaisella puuttumisella voidaan helpottaa myös lastensuojelun menoja.

Kolmiportaisen tuen toteutumista on edelleen arvioitava ja siitä on otettava myös oppia varhaiskasvatuksen tuen näkökulmiin.

Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan vain joka neljäs opettaja ja rehtori olivat sitä mieltä, että kolmiportaisen tuen resurssit olivat riittävät. Hyvä toimintamalli ei siis toimi kunnolla arjessa.

Varhaiskasvatuslaista lähtien suomalaisessa kasvatuksessa ja koulutuksessa tulee nostaa nyt keskusteluun myös ryhmäkoot sekä näiden yhteys oppimistuloksiin.

On havaittu, että lasten ja nuorten haasteet ovat yhä moninaisempia. Opetuksessa ja kasvatuksessa on oltava oppijoiden määrä ja tuen tarve huomioon ottaen riittävästi opettajia.

Opettajien täydennyskoulutuksesta on huolehdittava sekä mm. kokonaisuudessaan opettajakoulutuksen riittävyyttä on arvioitava. Ns. kelpoisia opettajia erityisopetukseen ja varhaiskasvatukseen on tällä hetkellä liian vähän.

Vaalikaudella kirjattiin uudet normit toiminnalle kuten varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen sekä perusopetuksen opetussuunnitelma. Nämä kirjaukset ovat nostaneet keskiöön erilaisten oppimisympäristöjen kehittämisen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI julkaisi Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset (2018).

Tässä asiakirjassa nousee esille kokonaisvaltainen oppimisympäristöjen laatu. Tähän sisältyvät “sekä fyysisen ympäristön ominaisuudet, kuten tilat, varustelu ja muut resurssit, että myös vuorovaikutukseen ja pedagogiseen toimintaan liittyvät tekijät”.

Jotta laadukas opetus ja varhaiskasvatus saavat rauhassa kukoistaa on huolehdittava terveistä päiväkodeista ja kouluista, henkilöstön jaksamisesta sekä ennen kaikkea koulujen tuntikehyksistä.

Lisäämällä riittävä määrä oppilaalle annettavaa opetusta sekä tukiopetusta voidaan ennaltaehkäistä oppilaan vahvempaa tuen tarvetta.

Haluankin, että lasten ja perheiden hyvinvointi nostetaan seuraavassa hallitusohjelmassa yhdeksi kärkiteemoista. Tämän arvovalinnan tekeminen on välttämätöntä, mikäli haluamme turvata tasa-arvoiset onnistumisen ja elämässä pärjäämisen mahdollisuudet kaikille suomalaisille.

Timo Heinonen

 kansanedustaja (kok.), luokanopettaja ja kasvatustieteen maisteri

Loppi