Mielipiteet

Timo Heinosen mielipide: Lisää panoksia lasten ja nuorten liikuntaan

Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa hedelmää myöhemmässä elämässä. Turengissa pelattiin innokkaasti palloa vuosi sitten. Kuva: Pekka Rautiainen
Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa kantaa hedelmää myöhemmässä elämässä. Turengissa pelattiin innokkaasti palloa vuosi sitten. Kuva: Pekka Rautiainen

Suomalaisten lasten ja nuorten liikkumattomuus on kasvanut yhä suuremmaksi ongelmaksi vuosien saatossa.

Liikkumattomuuden tuomat kustannukset eivät myöskään ole tulleet yhteiskunnalle halvaksi. Aiheutuneet kustannukset –välittömät ja välilliset – nousevat vuositasolla arviolta noin kolmeen miljardiin euroon asti.

Silti ongelmaan on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Nyt lasten ja nuorten liikuntaan tuleekin lisätä panoksia.

 

Tuoreimpien Move!-mittausten tulosten mukaan vain joka kolmas peruskoululainen liikkui yli tunnin päivässä, kun esimerkiksi alle 8-vuotiaalle lapselle suositeltu määrä on 3 tuntia liikunnallista toimintaa päivittäin. Olemme siis kaukana siitä, mitä lapsemme tarvitsevat.

Samantapaisia tuloksia on tullut muistakin liikuntaa mittaavista tutkimuksista.

 

Tunnin tavoitteeseen pääsyyn on pyritty myös nyt työnsä päättäneen hallituksen Liikkuva Koulu-ohjelman avulla.

Ohjelman ideana on ollut nostaa aktiivisuutta kouluissa niin, ettei se kuitenkaan häiritsisi muuta oppimista vaan itse asiassa tukisi sitä.

Liikkuva Koulu-ohjelma on toiminut hyvänä ensiaskeleena, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen. Ohjelma tulee jatkossa saada Suomen jokaiseen kuntaan ja kouluun.

Samalla se tulee ehdottomasti laajentaa koskemaan myös varhaiskasvatusta ja myös toisen asteen sekä korkeakoulujen opiskelijoita, niin ettei kukaan jäisi ohjelman ulkopuolelle.

 

Kokonaisaktiivisuutta ei voida lisätä kuitenkaan pelkästään koulupäivien aikana tehtävällä työllä. Koulun lisäksi lasten ja nuorten liikunnallisuus on mahdollistettava entistä paremmin myös vapaa-ajalla.

Vapaa-ajan liikkumisen helpottaminen tarkoittaa entistä enemmän panostuksia seurojen tukemiseen, liikuntapaikkojen rakentamiseen ja järkevään kaavoitukseen.

Olen esittänyt mm. sitä, että jokaisen koulun, mutta myös liikunta- ja jäähallin yhteyteen tehtäisiin jatkossa aina myös kaikille avoin lähiliikuntapaikka.

Se tukisi itse hallin toimintaa, mutta myös loisi kattavan kaikille avoimen lähiliikuntapaikkaverkoston maahamme, lasten ja nuorten toiveita ja mieltymyksiä näissä unohtamatta.

Liikkuvasta Koulusta tulee lopulta päästä tulevaisuuden Liikkuvaan Suomeen.

 

Työnsä aloittava hallitus tarvitseekin määrätietoisen liikuntapoliittisen suunnitelman. Liikunta hyödyttää lapsen ja nuoren terveyttä, hyvinvointia sekä oppimiskykyä. Liikunta on siis paljon muutakin kuin vain urheilua.

Kyse on sosiaalisten suhteiden luomisesta, yhdessäolosta sekä yhteisöllisyydestä.

 

Investoimalla lasten ja nuorten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin rakennamme tulevaisuuden tervettä yhteiskuntaa. Nimittäin sen minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa, eli liikunnallinen elämäntapa opitaan yleensä jo lapsuudessa.

Liikkumisen hyödyt eivät ole mielipide- tai arvokysymys, ne ovat kansanterveytemme kulmakivi josta täytyy pitää parempaa huolta.

 

 

Timo Heinonen

kansanedustaja (kok.)

Valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Loppi