Mielipiteet

Tulevaisuuden avaimia -sarjaa: Onko liiketoimintasi tulevaisuudenkestävää?

Suurin osa yrityksistä on palokuntia. Ne keskittyvät kriisien sammuttamiseen, eikä niillä ole aikaa tai kiinnostusta pohtia analyyttisesti tulevaisuutta. Näin lataa arvostettu tanskalainen futuristi Anne Lise Kjaer.

Koti-Suomessa kuohunta hoivajättien ympärillä jatkuu. Signaaleja nykytilasta ja tulevasta ei ole havaittu tai otettu vakavasti. Ja palokuntaa näköjään tarvitaan.

Yritykset kohtaavat paineita, joihin niiden pitää joko sopeutua tai muuttaa omaa toimintaansa. Jatkuvan muutoksen taustalla on useita tekijöitä, kuten nopeasti kehittyvät teknologiat, muuttuva kilpailu, globalisaatio ja ilmastonmuutos.

Suomessa yritysjohtajien näkemykset tulevaisuudesta ovat radikaaleja. Tutkimuksen mukaan yritysjohtajista 80 prosenttia uskoo, ettei heidän yritystään ole olemassa vuonna 2022 tai että se on ainakin käynyt läpi täydellisen muutoksen. Tämä siis kolmessa vuodessa.

Robotisaatio kääntää globalisaation suuntaa. Kenkätehdas Adidas on jo siirtänyt tuotantonsa Aasiasta Eurooppaan. Täysautomatisoitu robottitehdas työllistää 160 ihmistä Saksan Ansbachissa, eikä tuhatta ihmistä perinteisessä tehtaassa Aasiassa.

Yritysten on etsittävä innovaatioita uusista paikoista ja tehtävä rohkeita ratkaisuja. On osattava ennakoida.

Ennakointi auttaa rakentamaan visiota, tekemään parempia päätöksiä, siirtymään pitkän aikavälin ajatteluun ja muokkaamaan tulevaisuutta.

Ennakoinnissa aikajänteet ovat usein pitkiä ja yritysten on kyettävä tekemään päätöksiä, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Ennakoimalla yrityksestä tulee tulevaisuudenkestävä.

Muutoksen kokonaiskuvan hahmottamiseksi pelkkä oman toimialan kehityksen seuraaminen ei riitä. Epävarmojen, yllättävien ja hämmentävien tulevaisuuden vaihtoehtojen esiin nostaminen on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana.

Mitä erilaisempia tulevaisuuksia pohditaan, sitä parempia päätöksiä syntyy. Tämä edellyttää muutosjoustavuutta, eli kykyä yhdistää ympäristön signaaleja yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksiksi.

Ajattelu on käännettävä ympäri: pois tulevaisuuden tarkoista tavoitetiloista kohti sinne vieviä muutosajureita.

Yrityksillä ei ole koskaan ollut käytössään nykyistä määrää dataa ja tietoa maailmasta. Käytettävissä on myös runsaasti erilaisia ennakoinnin analyysimenetelmiä, kuten trendi- ja skenaarioanalyysit, heikkojen signaalien tunnistaminen ja villien korttien listaus. Toimintaympäristön analyysin tulisi olla jatkuvaa. Moni yritys on kuitenkin takalukossa, koska aikaa muutosten havainnointiin ei ole tarpeeksi. Ongelmana on myös kerätyn tietomassan hallinta ja käsittely. Pelkkä tieto ei riitä, vaan se on pureskeltava käytännön toimenpiteiksi. Tämä on haastava tehtävä.

Ennakointi ei saa olla ylimmän johdon kertaponnistus strategiatyön keskellä, vaan se pitää upottaa yrityksen jokaiselle tasolle. Yritysten ennakointi- ja muutoskyky on parhaimmillaan silloin, kun ennakointi on kytketty osaksi johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää.

Entä millainen on hämäläisten yritysten ennakointikyvykkyys?

Asiaa selvitettiin Hämeen kauppakamarin jäsenyrityksille suunnatulla kyselyllä (HAMK 2017). Tulosten mukaan yritysten suurimmat kompastuskivet ovat ennakointimenetelmien puutteellinen hallinta ja ennakointitiedon kapea-alainen hyödyntäminen.

Tulevaisuutta koskevan tiedon haussa keskitytään vain oman toimialan ympärillä olevaan tonttiin. Ennakointia tekee ja hyödyntää lähinnä ylin johto. Hämäläiset yritykset eivät poikkea valtavirrasta. Samansuuntaisia tuloksia on saatu useissa vastaavissa tutkimuksissa.

Osa kantahämäläisistä yrityksistä haluaa kehittää ennakointiin liittyviä toimintamallejaan. Tämä näkyy mm. kiinnostuksena osallistua tulevaisuusteemaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Osa yrityksistä ei kuitenkaan näe tätä tarpeelliseksi. Miksi näin?

Anne Laakso

kehittämispäällikkö

Hämeen ammattikorkeakoulu

TULEVAISUUDEN AVAIMIA

Kirjoitus on osa Hämeenlinnan seudun ennakoinnin tutkijaryhmän kirjoitussarjaa. Aikaisemmin on julkaistu Heikki Rantalan kirjoitus tulevaisuuden teknologiasta 29.10.2018, Anne Laakson kirjoitus työelämän tulevaisuudesta 15.11.2018, strategiapäällikkö Juuso Heinisuon kirjoitus ”Datasta tietämykseksi” 24.11.2018 ja Heikki Rantalan kirjoitus “Onko Helsinki–Tallinna-tunnelin päässä valoa?” 21.1.2019.