Mielipiteet

Tulevaisuuden avaimia -sarja jatkuu: Mitä dronesta seuraa?

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen käyttämä drone eli suomalaisittain drooni. Kuva: Pekka Rautiainen
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen käyttämä drone eli suomalaisittain drooni. Kuva: Pekka Rautiainen

Oletteko suunnitelleet tai kokeilleetkin dronen lennättämistä? Kannattaa käydä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylläpitämällä droneinfo-sivulla. Sivustolla on kattava info lennokkien lennättämisessä huomioitavista asioista kuten vakuutuksista, turvallisuudesta ja lennättämispaikoista.

Droneinfossa on myös tietoa niille, jotka ovat kiinnostuneet lennättämisestä ammattina. Lentotyöllä tarkoitetaan kaikkea muuta toimintaa kuin harraste- tai urheilutoimintaa.

 

Itse bongasin dronen lentotyössä ensimmäisen kerran Vilnassa erään kirkon lähettyvillä. Užupisin kaupunginosan kaduilla kuulosti, että jossakin yläilmoissa pörheltäisi ärhäkkä ampiaisparvi. Drone kuvasi hääjuhlaa.

Viime joulukuussa Britannian toiseksi vilkkain lentokenttä Lontoon Gatwick oli suljettuna lennokkihavaintojen vuoksi. Lentokielto vaikutti yli sadantuhannen ihmisen lentoihin. Suomeen lentokielto vaikutti Lappiin suuntautuneiden lentojen peruutumisina ja siirtymisinä.

 

Helsingin Sanomien (1.5.) mukaan Helsinki-Vantaalla oli vapunpäivänä kolme uhkaavaa tilannetta lennokeista. Lentäjä havaitsi lennokin kolmen kilometrin korkeudessa.

Viimeksi kohtasin dronen mielestäni yllättävässä yhteydessä. Verohallinnon ohjeissa sanotaan, että ”Metsätiloihin tutustumiseen kohdistuva koneen (esimerkiksi kuvauskopterin eli dronen) käyttö on kokonaan vähennyskelvotonta, jos tilan hankinta ei toteudu.”

 

Viime vuonna ilmestynyt eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 -raportti esittelee ilma-alusten tulevaisuutta. Radikaaleina teknologioina mainitaan kevyet henkilölennättimet, kevyet jatkuvasti lentävät laitteet sekä nelikopterit ja muut lentävät dronet.

Dronen tekee kiinnostavaksi erityisesti, että se on melko tuore keksintö. Sellaisen hankinta on käytännössä jokaisen ulottuvilla. Se on avannut mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan. Se luo haasteita lainsäädännölle.

 

Jatkuvasti lentävä laite ei ole uusi keksintö. Sadan vuoden takaiset ilmalaivat olisivat raportin mukaan saamassa moderneja vastineita.

Zeppeliinien nousua ja tuhoa on pidetty historiantutkimuksen aiheena. Ilmalaivojen ilmestyminen uudestaan taivaalle avaa tulevaisuudentutkimukselle kiinnostavia kysymyksiä.

Tulevaisuudentutkimus on aikatiede, samoin kuin historiantutkimus. Historiantutkija kysyy, mistä ilmalaiva on tullut. Tulevaisuudentutkija kysyy, mitä ilmalaivasta seuraa.

Vastaavasti tulevaisuudentutkija kysyy, mitä dronesta seuraa.

 

Dronesta on jo seurannut työtehtävien muutoksia. Ilmasta tapahtuvat kuvaus- ja etsintätehtävät ovat ilmiselvä sovellusalue.

Muun muassa verottaja on huomioinut sen metsänostajan työkaluna. Sotilaskäytössä dronelle on epäilemättä kehitetty tehtäviä, joista emme tiedä, koska ne ovat sotilassalaisuuksia.

Tulevaisuuden ja teknologian tarjoamista mahdollisuuksista ja uhista dronea on helppo lähestyä sen vuoksi, että se on helposti ymmärrettävä konkreettinen laite.

 

En usko, että drone tulee levittäytymään kaikille elämänalueille samalla tavoin kuin tietokoneiden ilmaantuminen 1980-luvulla. Eräs varmalta näyttävä dronen seuraus kuitenkin on, että sellaisen ohjaaminen ja hallinta tulee kuulumaan työtehtävien sisältöihin yhä useammassa ammatissa.

Luotsi-säätiön luotsaajana mietin, mitä dronen kaltaiset ilmiöt tarkoittavat esimerkiksi osatyökykyisten kannalta. Mitä drone kertoo työelämän ja työelämätaitojen muutoksesta?

Voisi olla hyvä ajatus, että ryhtyisimme pelillistämisen keinoin simuloimaan tutkijoiden näkemyksiä tulevaisuuden työtehtävistä.

Kun pystymme luomaan kuvia tulevaisuuden ammattitaitovaatimuksista, pystymme kehittämään vaikuttavampia palveluita myös niille, joilla on vaikeuksia pysyä mukana nykyisessäkin työelämässä.

droneinfo.fi

 

Heikki Rantala

toimitusjohtaja

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi

 

Kirjoitus on osa Hämeenlinnan seudun ennakoinnin tutkijaryhmän kirjoitussarjaa. Aikaisemmin on julkaistu Heikki Rantalan kirjoitus tulevaisuuden teknologiasta 29.10.2018, Anne Laakson kirjoitus työelämän tulevaisuudesta 15.11.2018, Juuso Heinisuon Datasta tietämykseksi 24.11.2018, Heikki Rantalan Onko Helsinki–Tallinna-tunnelin päässä valoa? 21.1.2019 ja Anne Laakson Onko liiketoimintasi tulevaisuudenkestävää 18.2.2019 sekä Juuso Heinisuon Tulevaisuutta voi arvioida katsomalla menneeseen 11.3.2019.