MIELIPITEET

Tulevaisuuden avaimia -sarjaa: Tulevaisuutta voi arvioida katsomalla menneeseen

Kuuntelin Yuval Noah Hararin äänikirjan Homo Deus: Huomisen lyhyt historia. Kirja on Hararin bestseller-kirjasarjan keskimmäinen. Ensimmäinen kirja kertoo ihmisen historiasta, toinen nykyhetkestä ja kolmas käsittelee tulevaisuutta ja tekoälyä.

Kahden ensimmäisen kirjan lukeminen pysäyttää, ja saa miettimään taas aikoja, jolloin tutkin innovaatioiden syntymistä tarkemmin. Kolmas, ja kuulemani mukaan paras kirja on vielä lukematta.

Hararin mukaan historiaa tarkistelemalla ei voi ennakoida tulevaisuutta, sillä historia ei noudata mitään tiettyä kaavaa. Lisäksi nykyisyys on niin erilainen verrattuna historiaan, ettei ennustaminen ole mahdollista tämänkään kautta.

Tästä hyvänä esimerkkinä on Internetin synty. Internetin alkuvaiheesta ja yleistymisestä on kulunut vasta noin kolmekymmentä vuotta. Internet on muuttanut maailmaa ja vaikuttaa lähes kaikkeen tekemiseemme.

Ennustamisen vaikeudesta toinen hyvä esimerkki ovat sääennusteet. Ennusteiden luotettavuudessa puhutaan päivistä. Miten voisimme synnyttää innovaatioita, katsoa tulevaisuuteen sekä kartuttaa osaamistamme, jos tulevaisuutta ei voi ennustaa ja historian tarkastelusta ei ole tähän juurikaan apua? Vastaus tähän on helppo: elämällä ja tarkkailemalla nykyhetkeä sekä lähihistoriaa.

Innovaatiot eivät synny tyhjästä, vaan usean eri tekijän summana. Innovaatioiden kaavaan kuuluu seuraavia tekijöitä: ideoita, osaamista, luovuutta, sitoutumista, motivaatioita, pieniä muutoksia, sattumaa, epäonnistumisia, aikaa ja yrittäjyyttä sekä verkostoja.

Jos haluat luoda innovaatioita, tarkastele omaa tekemistäsi edellä kuvattujen tekijöiden kautta. Facebook syntyi kopioimalla aikaisemmin kehitetty palvelu.

Sir Alec John Jeffrey kehitti DNA-tunnistusmenetelmää lähes kymmenen vuotta.

Tulevaisuuteen katsomisen voi aloittaa tarkastelemalla tapahtumia lähihistoriasta taaksepäin.

Mitkä tekijät uusissa tuotteissa ja palveluissa ovat tulleet markkinoille ja mitä osaamista näiden tekijöiden rakentaminen on vaatinut? Näin päästään osaamisen ja tekijöiden syntysijoille ja nykytilanteen huipputasolle.

Tämän jälkeen mietitään, onko tarvittavaa osaamista ja mitä osaamisen kehittäminen vaatii. Kaava on samanlainen kuin huipulle tavoittelevan urheilijan: asetetaan päämäärät, harjoitteet ja niihin tähtäävä harjoittelukalenteri.

Kuvittele tilanne, jossa olet havainnut, että työtäsi tehdään toisaalla aivan toisilla menetelmillä. Vertaat miksi toinen tekee eri tavoin ja miksi itse toimit toisin.

Kyseessä voivat olla vanhat rutiinit, joilla ei ole enää mitään arvoa, jos lisäarvo mitataan liiketaloudellisin termein. Tästä hyvä esimerkki on Nokian tuho. Vanhoilla toimintatavoilla tehdään vanhentuneita matkapuhelimia ja tulos on katastrofi.

Havaittuamme, mikä osaaminen meiltä puuttuu, voimme miettiä miten saamme osaamisen käyttöömme. Ostammeko tai vuokraammeko osaamista vai opettelemmeko itse vai kehitämmekö yhdessä yhteisössä.

Näistä jälkimmäinen vaihtoehto on osoittautunut ohjelmistokoodien osalta edistyksellisimmäksi. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat ohittaneet monilta osin suljetun lähdekoodin järjestelmät.

Linux- ja Android-käyttöjärjestelmä, Firefox-selain tai WordPress-julkaisualusta kehittyvät ja yleistyvät nopeasti.

Avoimen lähdekoodin suosio ei perustu ohjelmiston ilmaisuuteen vaan yhteisön kehitysvoimaan ja nopeuteen. Vanhoja rutiineita muuttamalla törmää aina haasteisiin ja vaikeuksiin. Tämän muistamalla, voi hyvillä mielin jatkaa kehitystä eteenpäin.

Tämän päivän tuote- ja palvelukehitystä voikin verrata 1400-luvulla alkaneisiin löytöretkiin.

Ensin mietitään, mihin löytöretki suunnataan. Toiseksi mietitään, kuka rahoittaisi löytöretken. 1400-luvulla sen tekivät kuninkaat.

Juuso Heinisuo

strategiapäällikkö

Hämeenlinnan kaupunki

Tulevaisuuden avaimia

 

Kirjoitus on osa Hämeenlinnan seudun ennakoinnin tutkijaryhmän kirjoitussarjaa.

Aikaisemmin on julkaistu Heikki Rantalan kirjoitus tulevaisuuden teknologiasta 29.10.2018, Anne Laakson kirjoitus työelämän tulevaisuudesta 15.11.2018, Juuso Heinisuon kirjoitus “Datasta tietämykseksi” 24.11.2018, Heikki Rantalan kirjoitus “Onko Helsinki–Tallinna-tunnelin päässä valoa?” 21.1.2019 ja Anne Laakson kirjoitus “Onko liiketoimintasi tulevaisuudenkestävää 18.2.2019.