Mielipiteet

Mielipide: Onko Hämeenlinna tusinaideoiden laakso vai omien tarinoiden kaupunki?

Kirjoittajan mielestä keskustavisiossa vain Hämeen linna alleviivaa kaupungin ainutlaatuisuutta. Kuva: Riku Hasari
Kirjoittajan mielestä keskustavisiossa vain Hämeen linna alleviivaa kaupungin ainutlaatuisuutta. Kuva: Riku Hasari

Hämeenlinnaa vaivaa kaksi perustavaa laatua olevaa ongelmaa, jotka saavat olemaan kiinnostumatta muuttaa paikkakunnalle.

Ensinnäkin kaupungissa keskitytään voivottelemaan asukasmäärää, joka on kieltämättä 2010-luvulla lievästi supistunut. Tässä voivottelussa syyllistytään kuitenkin siihen, että unohdetaan nettomuuton olevan itse asiassa plussalla.

Näin ollen paikkakunnalle kyllä muutetaan, joskin poistumaa tapahtuu kuolemien kautta hieman enemmän.

Tilanne ei ole mitenkään toivoton, mutta keskusteluilmapiirissä tämä ei kyllä näy. ”Yhyy, ihmiset katoavat täältä” tuntuu olevan yleinen tunnelma, vaikka todellisuus on paljon valoisampi ja vaikkapa verrattuna esimerkiksi Forssaan.

Mikä järki on plagioida muita?

Kaupungissa keskustelu pyörii tusinaluontoisen keskustavision ympärillä, joka huomioi kaupungin omalaatuisuuden lähinnä Hämeen linnan muodossa. Mikä järki on plagioida muita kaupunkeja?

Visio lähinnä kertoo siitä, että kaupungista päättäjiltä ja viranhaltijoilta puuttuu todellisuudessa oma visio – sellainen oikeasti omalaatuinen, hämäläinen visio. Sen sijaan on rahalla ostettava muiden kyhäämä tusinavisio, ja nyt sitä eräät pukevat Vanajanlaaksoksi.

Lue myös: Mielipide: Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Vanajanlaakson kaupungiksi (27.1.2020)

Totta tosiaan Hämeenlinnaa on kehitettävä, ja kehitys on hyvästä, mutta huonoilla päätöksillä voidaan hukata hurjasti rahaa ratkaisuihin, jotka tuottavat laihoja tuloksia.

Hämeenlinnan keskusta-alueen kehittämisestä puhuttaessa puuttuu realismi, jonka tulisi perustua muun muassa muiden kaupunkien toteutuksien tulosten havainnointiin, kaupunkilaisten todellisten tarpeiden ja halujen toteuttamiseen sekä kaupungin omalaatuisten piirteiden vahvistamiseen.

Päättäjille tiedoksi: te ette tule saamaan kaupunkiin lisää rahastettavia tusinahalleilla ja -pysäköintilaitoksilla. Tusinahalliprojektin kohdalla on todettava, että Tampereen tai Helsingin matkiminen, kun omaperäisiä ideoita ei ole, olisi taloudellisesti hyvin riskialtista.


”Huonoilla päätöksillä voidaan hukata hurjasti rahaa ratkaisuihin, jotka tuottavat laihoja tuloksia.”


 

Vuonna 1995 valmistunut Hartwall Areena teki ensimmäisen positiivisen tuloksensa vasta 23 vuotta myöhemmin, vuonna 2018. Miten on tarkoitus, että Hämeenlinnassa olisi kohtuullisessa ajassa taloudellisesti kannattavaa pyörittää tapahtuma- ja urheiluareenaa, jos se pääkaupungissa, joka on myös Suomen isoin kaupunki, vei yli kaksi vuosikymmentä?

Aulankoon ja Ahvenistoon keskityttävä

Ja ei, visiolla ei luoda n+1 taloudellisesti kannattavaa pittoreskia kahvilaa ja putiikkia keskustaan. Itse olen usein eri kaupunkien visiointia seuratessa muutenkin ihmetellyt sitä, että millä väellä kaikki nämä haaveillut elintarvikehuoneistot täytetään.

Onko Hämeenlinnassa jotenkin huutava pula esim. usein keskustelussa mainituista kahviloista? Vai onko visio kieron realistinen ja tässä povataan suurta työttömyyttä kaupunkiin, jolloin entistä useampi ehtii nuokkumaan näissä haaveilluissa kahviloissa?

Tusinaideoiden Vanajanlaakson sijaan tulisi katse kääntää niihin tekijöihin, jotka tekevät Hämeenlinnasta erilaisen kuin muut. Linnan lisäksi tulisi keskittyä esimerkiksi Ahveniston ja Aulangon kehittämiseen, sillä ne ovat niitä erottavia tekijöitä, joista voidaan kehittää muun muassa matkailuun vetovoimaa.

Esimerkiksi Kantolan tapahtumapuiston vetovoima loppuu tai vähintään laskee, kun Helsingin olympiastadionin peruskorjaus valmistuu. Hämeenlinnan pelastus löytyy siitä, että lähdetään tekemään rohkeasti uusia avauksia esim. Seinäjoen tapaan, jotka eivät perustu muiden mukailuun, vaan paikallisiin vivahteisiin.

Rasmus Anderssén

Lue myös: Mikä porukka haluaa kuntaliitoksen ja Vanajanlaakson kaupungin, Pete Herranen? (28.1.2020)

Menot