Mielipiteet

Uudistuksesta tulossa uusi himmeli – "Kohta meitä hallinnoi EU, valtio, sote-maakunnat, maakunnat ja kunnat"

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd.) on iso rooli valmistelussa, kun hallitus aikoo tuoda sote-lait eduskunnan käsittelyyn viimeistään joulukuussa. Oikealla Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen. Kuva: Esko Tuovinen
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd.) on iso rooli valmistelussa, kun hallitus aikoo tuoda sote-lait eduskunnan käsittelyyn viimeistään joulukuussa. Oikealla Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen. Kuva: Esko Tuovinen

Sote-uudistus on taas tapetilla. Asiaa on vatvottu vuosikymmenen aikana useita kertoja. Uudistusyritykset ovat tulleet yhteiskunnalle, lue: meille veronmaksajille, tosi kalliiksi.

Pelkästään Hämeen kustannukset edellisestä uudistusyrityksestä olivat 7 miljoonaa euroa. Sillä saatiin ICT-alalle sellaisia uudistuksia, joista on hyötyä tulevaisuudessa, mutta monien ihmisten työpanos valui hukkaan ja rahaa paloi.

Nyt yritetään ties monennetta sote-maakuntauudistusta ja sen mahdollistavat lait lähtivät kolme kuukautta kestävälle lausuntokierrokselle.

Tarkoitushan uudistuksessa alun perin oli parantaa suomalaisten pääsyä terveyden- ja sosiaalihuollon palveluihin sekä lisätä alueellista tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja parantaa perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

Tässä hankkeessa palveluiden saatavuus on vasta toissijainen tavoite. Tärkeintä näyttää olevan keskittää sote-palveluiden tuotanto julkiselle sektorille, ei se, saavatko ihmiset tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja jonottamatta.

Hallintoa kerrakseen

Palveluiden sijaan on tulossa uusi ja kallis hallintohimmeli.  Nyt saamme 21 uutta sote-maakuntaa, joille ehdotetaan tulevaisuudessa verotusoikeutta. Tätä hallinnoi vaaleilla valitut valtuustot.

Entiset maakunnat on tarkoitus myös säilyttää, joten Suomessa meitä hallinnoi EU, valtio, sote-maakunnat, maakunnat ja kunnat. On siinä hallintoa kerrakseen.

Sopii kysyä miten tämä parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja alueellista tasa-arvoa. Uudenmaan ja Helsingin saama erityiskohtelu jo vesitti nämä vaatimukset.

Uudistuksessa myös korostetaan yhteiskunnan palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuuta. Yksityiset palveluntuottajat ovat tulevaisuudessa käytössä vain tarkoin rajatuin ehdoin.

Mikään ei muutu. Kunnissa lääkärinvastaanotolle ei pääse yhtään nopeammin kun nytkään. Yksityinen puoli tulee toimimaan niin kuin nytkin, joten mikä tässä oikein uudistuu.

Tämä tulee tarkoittamaan terveysvakuutusten ottamisen lisääntymistä ja epätasa-arvo kasvaa kansalaisten keskuudessa. Työterveyshuoltoa uusia maakunta ei sentään sotke. Sen saa tuottaa myös yksityinen sektori.

Minne jäi palveluiden parantaminen?

Hallituksen esityksessä maakuntien rahoituksesta vastaa valtio. Samaan aikaan kuntien kunnallisverontuotosta noin 13 prosenttia siirretään sote-maakunnille.

Budjettikatto, mikä oli edellisessä uudistuksessa, on hylätty ja näin ollen mikään ei rajoita kustannusten kasvua eivätkä ne tule pysymään edes nykyisellään. Yksityisen sektorin palvelutuotannon hyödyntäminen on ollut kuntayhtymille ja kunnille kannattavaa, palveluiden saatavuus kuntalaisille on parantunut ja usein omaa tuotantoa halvemmalla.

Tämä uudistus vaikuttaa enemmän hallinnon uudistamiselta kuin palveluiden parantamisesta. Sanotaan edellisestä uudistusyrityksestä mitä tahansa, siinä kuitenkin keskiössä oli palvelut, asiakas ja kustannusten hillintä. Nyt kauhistuttaa näiden kärkien häviäminen kokonaan.

 

Lue myös:

Uusi sote voi kaataa jo tehdyt ulkoistussopimukset (11.6.2020)

Hämeenlinnan sote-johtaja Jukka Lindberg: Sotesta tuli ”minimiuudistus”, aikataulu silti ylioptimistinen (8.6.2020)

 

Päivän lehti

2.7.2020