Mielipiteet

Vai että eläkeläisille kesäloma ja lomaltapaluuraha

Kirjoittajan mukaan niille eläkeläisille, jotka ovat säilyttäneet toimintakuntonsa eläkkeelle siirtymisen jälkeen, elämisen ehto on mielekkään toiminnan jatkaminen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kirjoittajan mukaan niille eläkeläisille, jotka ovat säilyttäneet toimintakuntonsa eläkkeelle siirtymisen jälkeen, elämisen ehto on mielekkään toiminnan jatkaminen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Matti Hirvonen Nokialta kirjoitti (HäSa 24.7.2019) aiheesta ilmeisen provosoivasti. Hänelle ei näytä tulleen mieleenkään perusasioita ansiottomien etuuksien jakamisesta.

Mitä mahtaa Matti touhuta eläkepäivinään, kun lomalle pitäisi päästä, vai käyneekö aika vain muuten pitkäksi tekemisen puutteessa.

Esitykset vastikkeettomien etuuksien jakamisesta ovat erityisen vastuuttomia, koska saajaryhmiä löytyy helposti enemmän kuin tarpeeksi; opiskelijoille on esitetty lomarahaa ja lomaltapaluurahaa.

Niille työttömille, jotka eivät työstä kieltäydy, eivätkä siten ole itse vastuussa tilanteestaan pitäisi Matin mallin mukaan tietenkin maksaa lomarahaa ja lomaltapaluurahaa. Lopulta päädyttäisiin siihen, että kaikille kansalaisille pitäisi maksaa kansalaisrahaa eikä kenenkään tarvitsisi tehdä mitään kansalaisrahan saadakseen.

Tuloksena olisi kansallinen katastrofi.

Pienimpiä eläkkeitä voidaan toki nostaa, mutta Matin esittämäksi kansantalouden moottoriksi eläkkeiden maksamisesta sen paremmin pieninä kuin suurinakaan ei ole. Ostovoiman lisäys on tässä yhteydessä täydellistä harhaa. Tarpeellisten lääkkeiden kustantaminen pienten eläkkeiden saajille sen sijaan olisi varsin toivottavaa.

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä eläkevakuutusyhtiöillä on keskeinen asema. Eläkeyhtiöille kertyneet eläkerahastot ovat kasvaneet varsin suuriksi, yhteensä noin 200 miljardia euroa.

Sijoittaessaan näitä varoja eläkeyhtiöt edellyttävät korkeata tuottotasoa. Kansantalouden kannalta hyödyllinen tapa olisi ohjata osa eläkerahastovaroista hieman pienemmällä tuotolla kansallisten perusinvestointien toteuttamiseen, ei niinkään iloisten eläkeläisten kertakulutukseen.

Jos ja kun eläkeläisten asemaa yhteiskunnassamme halutaan parantaa, tulee sen tapahtua yleisesti hyväksyttävin toimenpitein. Tällaisia toimia ovat mm. eläkkeiden indeksisidonnaisuuden palauttaminen, eläkkeiden verotuksen keventäminen ja eläkkeellä olevien työtuloverotuksen pienentäminen.

Myös maatilatalouksien sukupolvenvaihdosten yhteydessä tapahtuvan verotuksen järkeistäminen parantaisi maatalousalan kehitystä ja jatkuvuutta maassamme.

Matin mainitsema elämisen ehto parempien eläkkeiden saamisen muodossa on harhaista hurmaa, koska vanha totuus on, että ihmiselle ei mikään riitä.

Niille eläkeläisille, jotka ovat säilyttäneet toimintakuntonsa eläkkeelle siirtymisen jälkeen, elämisen ehto on mielekkään toiminnan jatkaminen! Muille eläkeläisille, sairaille ja erilaisia rajoituksia omaaville elämisen ehtoina ovat laadukas päivittäinen hoito- ja hoivapalvelu sekä mielekkäät tukitoimet henkisen hyvinvoinnin ylläpidossa.

Elämisen ehto ei ole parempien eläkkeiden saamisessa, vaan eläkeväestön tilanteen monipuolisessa ja kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä.