Mielipiteet

Varojensa yli eläneet Välimeren maat saisivat nostaa veronsa riittävälle tasolle

Euroopan unionissa keskustellaan tuen jakamisesta jäsenmaille koronaelvytyksen nimissä. Kuva: Terho Aalto
Euroopan unionissa keskustellaan tuen jakamisesta jäsenmaille koronaelvytyksen nimissä. Kuva: Terho Aalto, arkisto

Tuntuu uskomattomalle, että maat, jotka ovat toimineet kuten kaikkien maiden pitäisi, joutuisivat vielä yli varojensa eläneiden maiden maksumiehiksi koronakriisiin vedoten.

Kriisihän koskee aivan kaikkia maita. Suomenkin maakohtaisen panostuksen arvellaan kohoavan lähes 20 miljardiin, joka katetaan ottamalla samansuuruinen lisävelka.

Vertailtaessa julkisen talouden (verot yms. tulot miinus kulut) eli yli varojensa eläneiden maiden kuten Kreikan ja Italian tulosta viimeisen 30 vuoden aikaisiin tuloksiin, saadaan Kreikalle luku –20,8 % ja Italiallekin –11 %, kun vastaavana ajanjaksona Suomen tulos oli +0,5 %.

Lähestyttäessä samaa asiaa veronkannon näkökulmasta, havaitaan miten vähän nämä ylivelkaantuneet maat kuten Kreikka ja Italia ovat verottaneet kansalaisiaan bruttokansantuotteeseensa nähden: Kreikka 38,3 % ja Italia 45,6 %, kun Suomen julkisten tulojen bruttoveroaste on EU:n aikana ollut keskimäärin 52,9 %.

Rinnastettaessa neljän pohjoismaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtiontalouden hoitoa neljään Välimeren maahan Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan ja Portugaliin, luvut paljastavat heti, missä asiat on hoidettu kuten pitää ja missä täysin päinvastoin. Julkisen talouden tulot olivat pohjoismaissa vuosina 1995–2019 keskimäärin 53,4 % bruttokansantuotteesta ja vastaavasti Välimeren maissa 41,8 %.

Laskennallisesti voidaan osoittaa sekin, että mikäli Välimeren maat olisivat perineet veroja ja muita tuottoja yhtä suuren osan kansantuotteestaan kuin pohjoismaat, niiden viime vuoden tulot olisivat olleet vajaat 300 miljardia euroa suuremmat kuin olivat.

Vastaavasti pohjoismaiden verotulot Välimeren maiden verotuloasteella olisivat olleet 100 miljardia euroa pienemmät kuin mitä ne olivat.

Kun Italia on noussut äänekkäimpään asemaan komission ”lahjapaketin” suhteen, todettakoon vielä aikuisten suomalaisten ja italialaisten nettovarallisuuksien ero: italialaisten nettovarallisuus on runsaat 50 000 euroa suurempi kuin suomalaisen. Yhteen laskien italialaisten nettovarallisuus on peräti 2 200 miljardia Suomen vastaavaa suurempi.

Siis ajatus, että korkeasti verotetut pohjoismaat maksavat avustuksia matalasti verotuloja keränneille Välimeren maille on järjetön.

Suomen päättäjien ainoa oikea vastaus Brysselin ehdotukseen on ”ei kiitos”! Edellä esiin otetut maat saavat korjata taloutensa nostamalla veronsa riittävälle tasolle. Varaa heillä siihen kyllä on.

Päivän lehti

5.8.2020