Mielipiteet

Vihreiden Sergejeff: Hämeenlinnan on uskallettava kehittyä kaupunkina

Hämeensaaren maaperää puhdistettiin kesäkuussa vuonna 2018. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeensaaren maaperää puhdistettiin kesäkuussa vuonna 2018. Kuva: Pekka Rautiainen

Kuntavaaliehdokas Pentti Viljakainen (kd.) oli huolissaan (HäSa 9.6.) Hämeensaaren muuttumista pandemiapesäksi, mikäli sinne rakennetaan uusi asuinalue. Voin rauhoittaa Viljakaista tässä suhteessa.

Yhden kaupunkimaisen lisäkorttelin rakentaminen Hämeenlinnaan ei muuta kaupungin pandemiansietokykyä millään lailla. Engelinrannan rakentamisen jälkeenkin olemme edelleen erittäin kaukana todella tiiviisti rakennetusta kaupungista.

En ole aivan ymmärtänyt, mistä meille on päässyt pesiytymään sellainen merkillinen ajatus, että Hämeenlinnaa uhkaisi muuttuminen Tampereen – tai jopa Helsingin – kaltaiseksi dynaamiseksi kasvukeskukseksi.

Hämeenlinnan vetovoima yskii

Ongelma kun on meillä juuri päinvastainen. Hämeenlinnan vetovoima yskii ja meillä on vaikeuksia ylläpitää edes sellaista muuttovoittoa, että kaupungin väkiluku pysyisi ennallaan. Ikääntyvää väestöä kun kuolee toisesta päästä pois nopeammin kuin uutta syntyy tilalle. Ja nuoriso muuttaa meiltä muualle.

Uhkana putoaminen isompien kelkasta

Hämeenlinnan uhkana ei siis ole muuttuminen Helsingin tai Tampereen kaltaiseksi, vaan putoaminen täysin niiden kelkasta. Tämä tarkoittaisi taantumista köyhtyväksi ja harmaantuvaksi muuttotappiokaupungiksi kahden kasvukeskuksen välissä.

Sellainen kaupunki ei houkuta sen enempää veronmaksajia kuin yrityksiäkään. Eikä pikajunia tarvitse sellaisen kaupungin asemalla pysäyttää.

Siksi me tarvitsemme ajassa kiinni olevaa ja kehittyvää kaupunkia.

Aikaisemmin vain printtilehdessä julkaistu mielipide:

Hämeensaaresta pandemiapesä?

Koronapandemiaan liittyvässä tiedotustilaisuudessa 5.3.2021 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori painotti erityisesti: ”Mitä tiiviimpi ja tiheämmin asuttu kaupunki, sitä todennäköisemmin se (pandemia) leviää.” Tämän tosiasian ovat myös lukuisat muut maankäytön ja kaavoituksen ja asumisen asiantuntijat vahvistaneet.

Kuitenkin Hämeenlinnan johto on päättänyt kaavoittaa Hämeensaareen monien tuhansien asukkaiden tiiviin asuntoalueen, pandemiapesän. Miksi?

Kaavoituksen tulee edistää terveyttä

Maanrakennuslain mukaan kaavoituksen tulee edistää kansalaisten terveyttä ja viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Miksi kaupunki ei ole tahtonut kuulla tuhansien kaupunkilaisten vaatimusta rakentaa asukkaille Hämeensaareen korkeatasoinen ja vetovoimaisuutta lisäävä terveyspuisto?

Suomen Kuvalehden numerossa 13–14/2021 (sivu 71) on kirjoitettu arvio teoksesta ”Kenen kaupunki? Lehdessä todetaan: ”Teesit ovat selkeitä. Kaupunkia muutetaan rakennusyhtiöiden ja kiinteistösijoittajien ehdoilla ja ne ovat ottaneet liian suuren roolin kaavoituksessa. Suunnitteluvarauksilla painostetaan päätöksentekijöistä.”

Näin myös Hämeenlinnassa kaupunki on antanut maksutta pääkaupunkiseudulta olevien kolmen liikemiehen yhteisölle monia vuosia kestävän suunnitteluvarauksen Hämeensaareen. Heidän mukaan alue tulee rakentaa kaupungin tavoitteiden mukaisesti erityisen tiiviisti ja sijoittaa sinne jopa jäähalli ja seurakunnan tiloja