Julkaistu: 02.08.2016 02:03

Alhainen syntyvyys vapisuttaa yhteiskuntaa

  • Pieniä uusia kantahämäläisiä tulee maailmaan aivan liian hidasta tahtia. Alhainen syntyvyys on kuitenkin yleiseurooppalainen ongelma, jonka syyt ovat hyvin moninaiset. Kuva: Markku Tanni
    Pieniä uusia kantahämäläisiä tulee maailmaan aivan liian hidasta tahtia. Alhainen syntyvyys on kuitenkin yleiseurooppalainen ongelma, jonka syyt ovat hyvin moninaiset. Kuva: Markku Tanni

Alkuvuoden väestötilasto on murheellista luettavaa Kanta-Hämeessä. Syntyvyys on laskenut tasaisesti viime vuosina. Maakunnassa kuolleisuus voitti tammi-kesäkuussa syntyvyyden 245 hengellä. Vain Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaat selvisivät plussan puolelle. Kanta-Hämeessä väkimäärää on nakertanut kuolleisuuden ohella vähentynyt muuttoliike.

Syntyvyys vähenee Suomessa nykyisin ennätysvauhtia. Suomessa syntyi alkuvuonna yhteensä noin 26 500 lasta, joka on Suomen itsenäisyyden ajan pienin lukema. Surkeutta korostaa se, että juuri itsenäistyneessä Suomessa asui 3,1 miljoonaa ihmistä ja nyt 5,5 miljoonaa.

Naista kohti syntyy Suomessa nykyisin keskimäärin 1,6 lasta, kun niin sanottu väestön uusiutumisluku edellyttäisi 2,1 lasta. Alhainen syntyvyys vaivaa lähes koko Eurooppaa.

Ainoaksi selitykseksi ei riitä länsimaita vikuuttanut taantuma, sillä syntyvyys on jatkunut jo pitkään vaisuna. Nousukausi toisi tosin mukanaan tarvittavaa tulevaisuudenuskoa. Valtiot kaipaavat väestörakenteensa huoltosuhteen oikaisemiseksi lisää nuorta polvea.

Ruotsissa asukasmäärä jatkaa tosin kovaa kasvuaan. Väestönkasvua naapurissa selittävät kunnon työllisyys, maahanmuutto ja perhe-etuudet. Suomessa etuuksille on näytetty lähinnä leikkuria, maahanmuuttoa hillitään, eikä työllisyyskään parane.

Lapsiperheiden taloudellinen tilanne vaikuttaa pariskuntien ratkaisuihin, mutta vauvapäätökset ovat paljon monisyisempiä.

On kysymys myös vakiintumisen pitkittymisestä, oikean kumppanin löytämisestä, vapaudenhalusta, parisuhteesta, elämänarvoista, maailmankuvasta, rakkaudesta, onnesta, vauvakuumeesta sekä perheen ja työelämän yhdistämisestä...

Pelkkiä perhe-etuuksia lupaamalla harva intoutuu lapsentekoon, mutta nekin käyvät kannustimesta. Avainrooleissa, joihin kunnat voivat vaikuttaa, ovat työpaikat ja hyvän työllisyyden myötä asunnot ja palvelut päivähoidosta alkaen.

Alhainen syntyvyys on monisyinen ongelma, joka uhkaa pitemmän päälle yhteiskunnan toimintakykyä. Sen ratkaiseminen vaatii aktiivista ja kattavaa toimintaa eri sektoreilla. Päätöksissä pitäisi punnita aina myös perhepoliittinen ulottuvuus. Yhteiskunnallinen ilmapiiri on saatava lapsimyönteisemmäksi.

Ilmastosuunnitelma pyrkii suitsimaan etenkin liikenteen kasvihuonepäästöjä. Kuva: Juhani Salo

Hallituksen ilmastopolitiikka vuoteen 2030 nojaa vahvasti liikenteen päästöjen vähentämiseen.Hallituksen hyväksymä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria: liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätehuoltoa ja maataloutta.On selvää, että ilmastonmuutok