Julkaistu: 06.08.2016 02:01

Venäjä tuli tunnustaneeksi Suomen kuuluvan länteen

  • Venäläiset arvostavat sotilasperinteitään. Yleisö tutustui innokkaasti 75 vuotta täyttäneeseen panssarivaunujen korjauspajaan perjantaina Strelnassa lähellä Pietaria. Kuva: ANATOLY MALTSEV
    Venäläiset arvostavat sotilasperinteitään. Yleisö tutustui innokkaasti 75 vuotta täyttäneeseen panssarivaunujen korjauspajaan perjantaina Strelnassa lähellä Pietaria. Kuva: ANATOLY MALTSEV

Tulossa on turvallisuuspoliittisesti kuuma syksy. Sitä ennakoi Venäjän ilmoitus syyskuussa Suomellekin tulossa olevasta kutsusta Itämeren turvallisuutta koskeviin neuvotteluihin.

Mahdollisten neuvottelujen sisältöä voidaan vasta vain valistuneesti arvailla.

Ainoa konkreettinen asia, josta on ollut puhetta, on lentoturvallisuus Itämeren yllä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti heinäkuussa presidentti Vladimir Putinille toiveen, että venäläiset sotilaskoneet pitäisivät niin sanotut transponderit eli tunnistimet päällä Itämeren-lennoillaan.

Venäjä on käyttänyt lentoasettaan eriasteisiin provokaatioihin. Kulloistenkin uhittelujen tarkoitusperien jäljille on ollut vaikea päästä. Tunnistimien käyttö olisi vähäisintä, mitä venäläisiltä voi toivoa Itämeren ilmatilassa.

Baltiassa ja Puolassa, jotka ovat tukevasti Naton sateenvarjon alla, suhtaudutaan venäläisaloitteesta käytäviin neuvotteluihin jäätävästi.

Nato esiintyy asiassa yhtenäisenä, eikä tule kuuloonkaan, että esimerkiksi Viro jätettäisiin asiassa yksin. Se olisi menneiden kauhujen yöstä.

Liittoutumattoman Suomen puolustusministeriö kommentoi mahdollista kutsua "mielenkiintoiseksi". Sitä se onkin.

Suomalaisittain myönteiseksi neuvotteluilmoituksessa voidaan nähdä se, että Venäjä on tulossa nykyaikaan ja lukee Suomen kuuluvan länteen. Ei ehkä ole enää mahdoton ajatus, että Kreml joutuu tunnustamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tosiasiaksi.

Mistään kylmän sodan aikana uhanneesta "sotilaallisesta konsultaatiosta" ei ole tietenkään kysymys.

Kovin toiveikkaita ovat sellaiset näkemykset, joiden mukaan Venäjä olisi presidentti Vladimir Putin johdolla lähtemässä jonkinlaisen liennytyksen tielle.

Hyökkäävin vaihe Venäjän politiikassa on mahdollisesti ja toivottavasti ohi, mutta se ei valitettavasti tarkoita voimapolitiikasta ja sillä uhkaamisesta luopumista.

Venäjä on vastannut Naton läsnäolon lisääntymiseen Itä-Euroopassa vahvistamalla maansa lounaisosien puolustusta.

YK:n ihmisoikeustoimiston tuoreiden tietojen mukaan sota itäisessä Ukrainassa on kesäkuukausina kiihtynyt. Sotaa ei olisi ilman Venäjän tukea kapinallisille.