Julkaistu: 05.10.2017 05:00

Nuorille paras kirja on liian usein ohut kirja

  • Lukeminen kannattaa aina, mainosti aikanaan Jörn Donner. Liian monia koululaisia kirjat tai kirjastot eivät kuitenkaan kiinnosta. Kuva: Tapio Tuomela
    Lukeminen kannattaa aina, mainosti aikanaan Jörn Donner. Liian monia koululaisia kirjat tai kirjastot eivät kuitenkaan kiinnosta. Kuva: Tapio Tuomela

Satavuotiaassa Suomessa olisi viimeistään nyt aika huolestua siitä, että koululaisten lukeminen on voimakkaasti jakautunut. Pisa-tulosten mukaan Suomessa valmistuu peruskoulusta joka vuosi kuutisen tuhatta nuorta, jotka ymmärtävät ja omaksuvat tekstiä niin heikosti, että eivät selviydy arkisista tilanteista.

Joukko on 11 prosenttia ikäryhmästä (HS 1.10.). Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla lukua voi tästä syystä selittää vain osittain. Aivan tavallisilla suomalaisilla lapsilla – useimmiten pojilla – on suuria vaikeuksia lukutaidossa siinä vaiheessa, kun pitäisi siirtyä toisen asteen opintoihin.

Heikosta luku- ja kirjoitustaidosta on seurauksensa. Varmaa on, että opiskelu vaikeutuu, ehkä myös työnhaku. Työelämässä tulee helposti ongelmia ja pahimmillaan seurauksena on syrjäytyminen. Tutkimustietoa kaivattaisiin kuitenkin lisää.

Helsingin Sanomien avauksen jälkeen moni äidinkielenopettaja on kommentoinut, että liian usein ohut kirja on nuoren mielestä paras kirja. Toisaalta kirjoja kavahtavalle nuorelle on turha antaa tuhatsivuista venäläistä klassikkoa ja olettaa, että se tulisi luettua kannesta kanteen.

Aamulehden (4.10.) gallupissa 12 teinipojasta vain kaksi kertoi ylipäänsä lukevansa kirjoja. Ystävät, pelit, urheilu ja sosiaalisen median loppumaton video- ja kuvavirta voittavat kirjat.

Vastuuta lapsen luku- ja kirjoitustaidosta yritetään liian usein sysätä koulun niskaan. Vastuu on kuitenkin ensisijaisesti vanhemmilla. Nuoria pitää kannustaa ja myös vaatia lukemaan, eikä oman esimerkin näyttämisestä ole haittaa. Jos nuori ei nimittäin lue, ei hän todennäköisesti osaa myöskään kirjoittaa kunnolla.

Lukemattomuus, vaikeus kielellistää asioita ja pieni sanavarasto johtavat jo siihen, että opettajien on vaikea saada selvää nuorten ajatuksista. Ennen ongelmana olivat käsinkirjoitetut harakanvarpaat.

Sanomalehdetkin voivat katsoa peiliin. Luku- ja kirjoitustaito on varmin tae menestykselliseen jatko-opiskeluun, mutta miten hyvin sanomalehdet ovat markkinoineet tätä lasten vanhemmille? Moni saattaisi palata tilaajaksi, jos he sisäistäisivät tämän faktan.