Julkaistu: 11.01.2018 02:00

Puolueet statistin roolissa presidentinvaaleissa

  • SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen Elomessuilla Hämeenlinnassa viime elokuussa. Kuva: Riku Hasari
    SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen Elomessuilla Hämeenlinnassa viime elokuussa. Kuva: Riku Hasari

Istuvan presidentin Sauli Niinistön ylivertainen asema muihin presidenttiehdokkaisiin verrattuna luonnehtii aivan kaikkea vaalitaistelussa.

Kamppailua käydään vain toisesta sijasta. Lopullinen ratkaisuvalta asiassa on äänestäjillä, ja kaikki ehdokkaat tekevät tukiryhmineen parhaansa demokratian toteutumiseksi.

Kansanvaltaan kuuluu lisäksi aina myös yllätysmomentin mahdollisuus.

Vihreät puhuu, että heidän ehdokkaansa Pekka Haavisto voi nousta uudestaan vaalien ilmiöksi (HäSa 10.1.). Toiveikkuus vihreille ja muillekin suotakoon. Vaalipäivä ratkaisee.

Presidentin valinta on puhtaampi henkilövaali kuin koskaan. Vihreät kuten muutkin puolueet ovat näissä vaaleissa statistin roolissa.

Suoraan kansanvaaliin siirtyminen vuoden 1994 presidentinvaaleissa ja politiikan ulkopuolisen henkilön, Martti Ahtisaaren valinta oli käännekohta kehityksessä.

Puoluepolitiikka ei miesmuistiin ole ollut keskeisessä roolissa presidentinvaaleissa, ja nyt puolue-ehdokkaat joutuvat kokemaan sen karvaasti.

Sauli Niinistö on onnistunut erinomaisesti häivyttämään poliitikkotaustansa. Kansanliikkeen keulakuvana hän varmistaa nykyaikana jopa ennätyksellisen laajan kannatuspohjansa.

Jos demareiden ja vasemmistoliiton kannattajista huomattava osa ja jopa enemmistö aikoo äänestää poliittisella värikartalla toisella laidalla vaikuttanutta henkilöä, ollaan perimmäisten poliittisten kysymysten äärellä.

Voidaan jopa kysyä, kieliikö se koko puoluejärjestelmän kriisistä.

Presidentinvaaleista pitää varoa tekemästä yleispoliittisia johtopäätöksiä. Eduskuntavaalit ovat aikanaan taas aivan oma maailmansa.

Isojen puolueiden kuten keskustan on ihan turha äimistellä ehdokkaansa jopa nolon alhaisia kannatuslukuja.

Matti Vanhanen oli vain hetkisen suomalaisten suosikkipoliitikko ja jopa "suosituin pääministeri kautta aikojen". Vuonna 2004 hän oli "suosituin ehdokas presidentiksi", heti Tarja Halosen jälkeen. Nopeasti noussut kansansuosio on katoavaista sorttia. Vuonna 2009 Vanhanen mitattiin epäluotettavimmaksi suomalaiseksi poliitikoksi. Tuolloinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö oli luotetuin.

Seksuaalinen häirintä ei ole mielipidekysymys. Kaikilla on oikeus asialliseen kohteluun työpaikalla. Kuva: Seppo Pessinen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kysely seksuaalisesta häirinnästä työelämässä nostaa esiin vakavia kysymyksiä.Seksuaalinen häirintä eri asteissaan on valitettavan yleistä ja yhtä huolestuttavaa on häirinnästä ilmoittamisen vähäisyys.Työikäisistä naisista peräti 38 prosenttia kertoo kyselyssä koken