Julkaistu: 12.01.2018 02:00

Lapsen etu liian usein lapsipuolen asemassa

  • Lastensuojelun problematiikassa ei saa unohtua tärkein, lapsen etu. Kuva: Lassi Puhtimäki
    Lastensuojelun problematiikassa ei saa unohtua tärkein, lapsen etu. Kuva: Lassi Puhtimäki

Lastensuojelu painii Suomessa paikoin kovan työtaakan alla. Lastensuojelun työntekijät ovat uupua ja vaihtavat työpaikkaa, kun vastuulle on annettu kymmeniä asiakkaita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on nyt antanut ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvitettäväksi, miten lastensuojelutyön kuormittavuutta voitaisiin vähentää. Punnittavana ovat lastensuojelun henkilöstön riittävyys ja ratkaisut työntekijöiden vaihtuvuuteen.

Parannettavaa riittää myös Kanta-Hämeessä. Ammattilaisten rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia.

Kenkä puristaa pitkälti työntekijöiden määrästä ja työn organisoinnista.

Parempi palkkauskaan ei auta, jos työ käy kovin raskaaksi. Työssä jaksaminen edellyttää kunnon tukea, perehdytystä ja hyvää johtamista.

Jos lastensuojelussa on resursseihin nähden liikaa asiakkaita, työn laatu kärsii ja sitä myöten myös lapset.

Ongelma on vellonut lastensuojelussa vuosikausia. Lisämausteen ratkaisunhakuun tuo lastensuojelun siirtyminen vuonna 2020 maakuntien vastuulle. Kauhistelun sijaan se pitäisi käsittää hyväksi mahdollisuudeksi uudistuksiin.

Selvitys tapahtuu tänä vuonna osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa.

Kantavana ajatuksena on panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja uudistaa samalla lastensuojelutyötä tiimiperustaiseksi ja monitoimiseksi.

Tiimityössä on hyvät puolensa joustavuudessa ja vastuun jakautumisessa useammille harteille, mutta se ei ole patenttiratkaisu. Tiimityö ei välttämättä poista työntekijöiden vaihtuvuutta, mutta voi sitä helpottaa.

Apuun on huudettu myös sitovaa henkilöstömitoitusta, vaikkakin se sotii tiimityösuuntausta vastaan. Työntekijämitoitus on vain osa monisyistä lastensuojelua.

Lastensuojelun kompleksisuus ei saisi johtaa yhteiskunnassa vastuun pallotteluun, jossa tärkein, lapsen etu, unohtuu.

Sosiaalityöntekijöillä pitää olla riittävästi aikaa paneutua lapsen ja perheiden huoliin ja vaikeuksiin. Lapsilta säästäminen käy ongelmien kasautuessa kalliiksi tulevaisuudessa.

Panssariprikaatin Jääkäritykistörykmentin valatilaisuus pidettiin elokuussa vuonna 2009 Hämeenlinnan Linnanpuistossa. Kuva: JS = Juhani Salo

Intti ei ole suomalaismiehille enää lähimainkaan sellainen pakko kuin menneinä vuosikymmeninä, vaikka maanpuolustus perustuukin edelleen yleiseen asevelvollisuuteen.Monissa muissa maissa on siirrytty joko kokonaan ammattiarmeijaan tai valikoivaan asevelvollisuuteen, jonka piirteitä on tullut Suomeen