Julkaistu: 21.01.2018 02:00

Sähkön siirtohinnat kaivavat lompakkoa

  • Sähkölinjoja on viime viikkoina saatu raivata etenkin Itä-Suomessa. Kuva:
    Sähkölinjoja on viime viikkoina saatu raivata etenkin Itä-Suomessa. Kuva:

Energiavirasto summaa, että kuluttajien maksamat sähkölaskut nousivat viime vuonna keskimäärin parikymmentä euroa toissa vuodesta.

Nousuun syypää löytyy sähkönsiirrosta, joka kallistui useita prosentteja.

Kovin laihana lohtuna on sähköenergian hinnan lasku.

Sähköstä on viime vuosina tullut myyntihyödyke, mutta sähkön siirtoa ei ole mahdollista kilpailuttaa sähköenergian tavoin.

Jakeluyhtiö on se, joka alueella sattuu vaikuttamaan.

Sähkölasku on kolmen kauppa, energian, siirron ja verojen, ja kuluttajan korvapuusti.

Kiinteiden maksujen osuus sähkönsiirron hinnoista on Suomessa yhä kasvussa.

Vähän sähköä käyttävä asiakas voi maksaa siirrosta moninkertaisesti kuluttamaansa energiaan nähden.

Siirtohinta on hilautunut viime vuosina kulutushinnan rinnalle ja jopa ohi.

Siirtohintojen korotuksen taustalla ovat lisääntyneet investointitarpeet.

Sähkömarkkinalaki kovistelee yhtiöiltä entistä parempaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta kymmenen vuoden kuluessa.

Viimeaikaiset tykkylumikatkot Itä-Suomessa paljastivat, että tehtäväsarkaa Suomessa on riittämiin.

Energiavirastokin perää perustellusti sähköyhtiöiltä selvitystä, miten katkoksiin oli varauduttu ja missä kaikessa on petrattavaa.

Kaikkia linjoja ei tarvitse kalliisti kaapeloida maahan, vaan ne voi siirtää umpimetsästä teiden varsiin, missä viat ovat helpommin havaittavissa ja korjattavissa.

Sähkölinjojen puunkaatoa ja -raivausta on vara parantaa yhä ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja painottaa kesäkeleille.

Toimintavarmuusinvestointien maksajakin on valitettavan hyvin selvillä: kuluttaja.

Viime syksynä tuli sentään voimaan uusi siirtohintojen korotuskatto, joka on isojen investointien vuoksi paikallaan.

Katto on tosin varsin korkealla. Verkkoyhtiö voi korottaa siirtomaksuja enintään 15 prosenttia edellisvuoden aikana keräämiinsä maksuihin verrattuna.

Siinäkin on maksamista.

Romutukseen heinäkuussa vuonna 2009 menossa olleita autoja Karanojan jätteenkäsittelyalueella Hämeenlinnassa. Kuva: JASU

Autokannan uudistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi vuoden alusta jatkunut romutuskampanja on päättymässä viimeistään elokuun lopussa.Heinäkuun lopulla valtion kampanjaan varaamista kahdeksasta miljoonasta eurosta oli käytetty noin 80 prosenttia (Yle 7.8.).On vain yksi mutta: romutuspalkkion saa v