Julkaistu: 07.06.2018 04:00

Susikanta vakiintunut läntiseen Suomeen

  • Tämä hukka on täytettynä Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä. Kuva: Riku Hasari
    Tämä hukka on täytettynä Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä. Kuva: Riku Hasari

Susi on muuttunut syrjäisten korpiseutujen asukista yhä enemmän läntiseksi lajiksi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan peräti 70 prosenttia susista asustelee maan länsiosissa. Pohjanmaalla kanta on jopa kaksinkertaistunut.

Lännessä sudelle riittää metsissä runsaasti ravintoa, mm. hirviä, peuroja ja kauriita. Näitä kantoja verottamalla suden ruokapöytä köyhtyisi.

Niin kauan kuin ikiaikainen petoeläin on pysytellyt kaukana ihmisasutuksesta, sillä on ollut jonkinlainen mahdollisuus elää rauhassa.

Kun susia on aikaisempaa enemmän ihmisasutuksen liepeillä, ovat yhteentörmäykset, eli susihavainnot lisääntyneet – ja samalla pelot.

Elämä ihmisasutuksen lähellä ei ole luontaista sudelle. Häiriötekijöitä on liikaa.

On arvioitu, että pihoilla käyvät useimmin hajalleen joutuneiden laumojen nuoret hukat.

Kannanhoidollisissa metsästyksissä on kuitenkin kaadettu myös laumaa koossa eli kurissa pitäviä alfayksilöitä. Se on ollut susikannalle ja sen säätelylle karhunpalvelus.

Kansalaiskeskustelu susista on hedelmätöntä, koska mielipiteet eivät kohtaa.

On kunnioitettava niin luontoa kuin ihmisiäkin. Kun kunnioitus puuttuu, keskustelu palaa pohjaan ja tukahtuu sauhuunsa.

Suden herättämä huoli on aitoa ja sitä on osattava kuunnella. Läntisessä Suomessa asia on uusi, kun idässä sen kanssa on eletty paljon pidempään.

Susi ei suin surminkaan hyökkää ihmisen kimppuun, mutta tietoisuus siitä ei estä ihmistä pelkäämästä.

Susikannan säätelystä vastaavien viranomaisten tehtävä on epäkiitollinen. Kukaan ei ole tyytyväinen mihinkään päätöksiin. Asiallinen yhteistyö metsästyksen harrastajien kanssa on asiassa välttämätöntä.

Kiistely on jo vuosia alkanut siitä, mikä on Suomen oikea susikanta.

Luken mukaan maaliskuussa maassa oli 20 susilaumaa, kun niitä oli vuosi sitten 14. Lisäksi itärajan lähellä liikuskelee joitakin laumoja, joita viimeisimmässä arviossa on viisi. Yhteensä eläimiä arvioidaan olevan 180–205.

Laajassa ja metsäisessä maassa on oltava elintilaa sittenkin vielä hyvin maltilliselle susikannalle. Susi luokitellaan edelleen erittäin uhanalaiseksi osaksi Suomen luontoa.

Panssariprikaatin Jääkäritykistörykmentin valatilaisuus pidettiin elokuussa vuonna 2009 Hämeenlinnan Linnanpuistossa. Kuva: JS = Juhani Salo

Intti ei ole suomalaismiehille enää lähimainkaan sellainen pakko kuin menneinä vuosikymmeninä, vaikka maanpuolustus perustuukin edelleen yleiseen asevelvollisuuteen.Monissa muissa maissa on siirrytty joko kokonaan ammattiarmeijaan tai valikoivaan asevelvollisuuteen, jonka piirteitä on tullut Suomeen