Julkaistu: 16.06.2018 03:50

Syntyvyyden raju lasku tuo suuria muutoksia

  • Näiden vuonna 2014 syntyneiden forssalaisten kaksospoikien lisäksi tarvitaan runsaasti muitakin uusia suomalaisia. Kuva: Pessinen Seppo
    Näiden vuonna 2014 syntyneiden forssalaisten kaksospoikien lisäksi tarvitaan runsaasti muitakin uusia suomalaisia. Kuva: Pessinen Seppo

Syntyvyyden jatkuminen nykyisellä tasolla vaikuttaa moneen asiaan paljon merkittävämmin kuin nyt pystymme ymmärtämään.

Sodan jälkeen syntyi ns. suurten ikäluokkien aikoina parhaimmillaan 110 000 vauvaa vuodessa.

Vielä 1960-luvulla lapsia tuli yli 80 000 vuodessa, kun nyt on pudottu 50 000 pienokaiseen.

Jatkuessaan tällä tasolla syntyvyys vaikuttaa niin varhaiskasvatuksen, perus- ja jatkokoulutuksen kuin vaikka puolustusvoimien rakenteisiin.

Pahimmin epätasapaino vaikuttaa kuitenkin huoltosuhteeseen ja osaavan työvoiman riittävyyteen.

Suurten ikäluokkien kasvatit alkavat olla viettämässä ansaittuja eläkepäiviä. He elävät myös pidempään kuin aiemmat sukupolvet. Kun nyt syntyvät pienet sukupolvet aikanaan siirtyvät työelämään, on huoltosuhde viimeistään lujilla.

Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuutta mitataan parhaiten sillä, miten se huolehtii heikoimmistaan eli lapsista ja vanhuksista.

Työelämän toimivuutta varten Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Suomessa asuu nyt 200 000 ulkomaalaista, joista lähes puolet on virolaisia ja venäläisiä.

Maahanmuutto herättää ristiriitaisia tunteita kansalaisissa, vaikka Suomen määrät ovat suhteessakin hyvin pieniä esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna.

Osaamisen puute ja työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttavat eniten eriarvoistumista, mistä on aina syy pelätä vakavia lieveilmiöitä.

Ruotsin lisäksi myös muut Pohjoismaat Tanska ja Norja ovat maahanmuutossa Suomea edellä. Euroopan unionin sisäistä työikäisen väestön muuttoa Suomeen ei ole käytännössä ollenkaan virolaisia lukuun ottamatta.

Tänne muuttamista on vaikea saada houkuttelevammaksi, kun esimerkiksi monissa kunnissa ei saa palvelua edes englannin kielellä.

Jotain kertoo se, että Suomessa valmistuu tutkintoon 5 000 ulkomaalaista vuosittain. Heistä vain 2 000 jää Suomeen.

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tuore kansalaiskysely kertoo, että joka kuudes suomalainen mielii lähivuosina siirtyä käyttämään ladattavaa hybridiautoa, täyssähköautoa tai kaasukäyttöistä henkilöautoa.Puolet vastaajista uskoo siirtyvänsä käyttämään vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivaa au