Pääkirjoitukset

Äänestysinto heikossa hapessa

Tiedot sunnuntaisten EU-vaalien ennakkoäänestyksen vilkkaudesta maan eri puolilla eivät lupaa kovin korkeata lopullista äänestysprosenttia. Tiistaina päättyneen ennakkoäänestyksen aikana runsas 772 000, vain 17,1 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vanhan eikä aivan huonon nyrkkisäännön mukaan noin puolet niistä, jotka ylipäätään aikovat täyttää kansalaisvelvollisuutensa, äänestävät ennakkoon ja toinen puoli vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Tämän kevään eurovaalien ennakkoäänestysprosentti ei lupaile kovin korkeata äänestysprosenttia. Se on jäämässä alle neljänkymmenen prosentin eli alhaisemmaksi kuin edelliskerralla vuonna 2009. Suomalaisten vaali-into ei ole viime vuosina ollut kovinkaan korkealla. Kunta- ja eduskuntavaaleissa on kiusallisen paljon nukkujia, presidentinvaaleihin osallistutaan edelleen ainakin tyydyttävästi.

Mikä sitten latistaa suomalaisten äänestyshalut? Ainakin media on pitänyt eurovaaleja kiitettävästi esillä. Televisiossa ja radiokanavilla ehdokkaat ja puolueet ovat saaneet kosolti lähetysaikaa. Sanomalehdetkään eivät ole pihistelleet palstatilastaan, sillä eurovaaleista ja niihin valmistautumisesta on ollut juttuja jo kuukausien ajan.

Ehdokkaatkin ovat suoriutuneet kampanjaurakastaan hyvin. He ovat kolunneet läpi Suomen eivätkä ole ylenkatsoneet pieniäkään paikkakuntia. He ovat käyneet esittäytymässä vähäisellekin kuulijajoukolle ja ovat osallistuneet vaalitilaisuuksiin laidasta laitaan.

Moni kansalainen, joka aikoo jäädä sunnuntaina kotiin, ilmoittaa passiivisuutensa syyksi EU-asioiden vierauden ja sen, etteivät edes ehdokkaat taida puhua niistä ymmärrettävästi. Jotkut epäilevät myös 13 suomalaismepin voiman jäävän kovin vaatimattomaksi Euroopan 751-jäsenisessä parlamentissa.

Leimallista pian päättyvälle kampanjoinnille ovat niukat vaalibudjetit. Satatuhatta euroa on EU-vaaleissa jo iso summa, vaikka kysymyksessä on valtakunnalliset vaalit. Monissa eduskuntavaaleissa, joissa maanitellaan vain yhden vaalipiirin äänestäjiä, summat ovat nousseet tuntuvasti suuremmiksi. Moni ehdokas joutuu panemaan likoon omat tai pankista lainaamansa rahat, sillä takavuosien vaalirahakohuista onkeensa ottaneet yritykset ovat perin kitsaita sponsoreita.

Moni ehdokas tukiryhmineen on korvannut lehti-ilmoittelua ja ehdokasesitteiden jakelua sosiaalisessa mediassa. Etenkin nuoret ja nuorehkot ehdokkaat kampanjoivat netissä ja pyrkivät sen kautta äänestäjien suosioon.

Tuoreimman torstaina Yleisradion julkaiseman mielipidemittauksen mukaan kolmen suuren, kokoomuksen, keskustan ja Perussuomalaisten kärki on irrottautumassa muista puolueista. Sosiaalidemokraattien alamäen ennustetaan jatkuvan ja pienet puolueet pysyvät pieninä myös näissä vaaleissa.

Läpimenijöiksi mielipidemittaus ennakoi tuttuja nimiä, politiikan raskassarjalaisia, mikä on luonnollista, kun tiedetään vaalien valtakunnallinen luonne.