Pääkirjoitukset

Aina joku vastustaa alkoholilain uudistusta

Hallitus päätti ohjelmaneuvotteluissaan lykätä alkoholilain kokonaisuudistuksen sivuun tältä hallituskaudelta. Näin esimerkiksi ravintoloiden anniskeluajat tai oluen myyntiajat kaupoissa eivät ainakaan toistaiseksi muutu. Alkoholilakia sivuavan ehkäisevän päihdetyön lainsäädännön kehittäminen kuitenkin jatkuu ja tavoitteena on voimaantulo ensi vuonna.

Alkoholilain lykkäys on karvas pettymys Ehkäisevän päihdetyön järjestölle, jonka mukaan muiden talouden tasapainotustoimien yhteydessä pitäisi puuttua alkoholista aiheutuviin kustannuksiin. Yhtälön hankaluutena on se, että alkoholista koituu valtiolle myös sievoisia tuloja ja alalle työllisyyttä. Lisäksi hintoja korotettaessa kasvaa alkoholin matkustajatuonti.

Järjestö vetoaa teettämäänsä gallupkyselyyn, jonka mukaan enemmistö suomalaisista on kokenut alkoholin aiheuttamia haittoja lähipiirissään, työelämässä tai asuinalueellaan. Neljä viidestä pitää alkoholista koituvia haittoja Suomessa merkittävinä ja toivoo lisäpanostusta haittojen ennaltaehkäisyyn. On humalaisten sekoilua, alaikäisten päihteidenkäyttöä, alkoholista aiheutuvia sairauksia, perheongelmia, väkivaltaa, tapaturmia ja rötöksiä.

Alkoholilain uudistamisen pyhänä tarkoituksena on vähentää päihdehaittoja, tehostaa valvontaa ja lisätä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä turvallisuuteen ja häiriöttömyyteen. Hyvä tavoite on laskea suomalaisten alkoholikulutusta lähemmäs Ruotsin ja Norjan tasoa, mikä merkitsisi arviolta 1–2 miljardin euron vuosisäästöä.

Keskustelu alkoholin haitoista ja sääntelystä on jatkunut läpi vuosikymmenten eikä loppua näy. Kyselyn perusteella väittely tuskin hiipuu tulevaisuudessakaan. Alkoholin sääntely herättää vahvoja tunteita, mikä vähentää hallituspuolueiden intoa tehdä muutoksia. Kun lähes puolet vastanneista kokee, että alkoholin saatavuutta ja käyttöä rajoitetaan liikaa, toinen puolisko on eri mieltä. Valtaosalle ei ole kuitenkaan merkitystä, saako olutta kaupasta myös sunnuntaisin tai voivatko ravintolat olla auki kolmeen vai neljään.

Alkoholipolitiikkaa uudistettaessa pitää kuunnella selvän enemmistön kantaa, jonka mukaan painopiste pitää olla päihdehaittojen vähentämisessä. Alkoholialojen toimintaedellytyksiäkään ei voi jättää tyystin huomiotta.

Alkoholipolitiikassa on tarjolla enemmän tai vähemmän huonoja vaihtoehtoja. Keskioluen laimennus ei luonnu, veronkorotukset kasvattavat tuontia ja kaupan alalle oluen viikonvaihdemyynnin rajoitus on suuri kauhistus, mutta rajoituksia pitää harkita. Pelkästään haittojen hoito käy yhteiskunnalle kalliiksi.

Ehkäisevä päihdetyö on nähtävä kannattavana investointina parempaan tulevaisuuteen eikä kulueränä. Onnistunut ehkäisevä työ pistää korkkia kiinni hoitokustannusten kasvulle.

Suorin keino, jolla kulutusta ja haittoja voidaan vähentää, on tutkimusten mukaan kuitenkin alkoholin hinnan ja saatavuuden sääntely. Työssä on vain varottava aiempien uudistuskertojen virheitä ja ylilyöntejä.