Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan hallitus äänesti tiistaina, viedäänkö puheenjohtajan luottamus liittokokoukseen asti puitavaksi. Sture Fjäder sai kuitenkin hallituksen luottamuksen.
Kuusikymppisen Fjäderin puheenjohtajuus alkoi Akavassa vuonna 2011 ja päättynee näillä näkymin 2020, ellei perästä kuulu pahempaa.
Mylläkkä sai alkunsa viikon takaisesta Fjäderin kommentista, että kouluttamattomien maahanmuuttajien työhön pääsyä voisi helpottaa maksamalla heille minimipalkkaa vähemmän.
Kokoomustaustainen Fjäder erehtyi entisenä ekonomina katsomaan asiaa valtion eikä niinkään ay-liikkeen kantilta.
Moinen kaksiin työmarkkinoihin viittaava puhe oli liikaa monille jäsenliitoille.
Sture Fjäder ymmärsi pyytää anteeksi, mutta soppa oli valmis.
Jäsenliitoille oli jäänyt vanhastaan jotain hampaankoloon, sillä Fjäder vaikuttaa edustavan enemmän työnantajapuolta ja antaa omavaltaisia lausuntojaan.
Kritiikkiä on satanut myös neuvottelutuloksista.
Kysymys on pitkälti Akavan sisäisestä hajanaisuudesta. Lääkärien, juristien ja ekonomien lisäksi keskusjärjestölle kuuluvat myös monet akateemista koulutusta vaativat naisvaltaiset julkisen sektorin matalapalkka-alat.
Kun vaikka verolinjauksessa kumartaa yhtäälle, toisaalle pyllistää.
Akavalaisista liitoista Talentia ja Akavan erityisalat ilmoittivat, ettei puheenjohtaja nauti enää niiden luottamusta. Akavan suurliitto OAJ valoi öljyä laineille painottamalla kokonaistilannetta.
Kova kritiikki pyrkii pakottamaan Fjäderiä puntaroimaan paremmin lausuntojaan. Haasteena on vain todettu akavalaisten eriparisuus. Akavassa on jäsenliittoja 36, joten ammattikirjoa ja eri palkkatasoja järjestössä riittää.
Sture Fjäder antaa nyt ymmärtää, että Akavan pitää ottaa jäsenkentän moninaisuus entistä paremmin huomioon.
Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen. Ja puheenjohtajan nöyryydessä jäsenistönsä edessä.
