Pääkirjoitukset

Alueellinen eriytyminen on vain kiihtymässä

Syntyvyys ei riitä paikkaamaan kuolleisuudesta tulevaa vajausta Suomessa. Väkiluvun kasvu on nettomaahanmuuton varassa.
Kanta-Hämeellä on tarjottavanaan mm. edullista ja monimuotoista asumista ja luonnon vehreyttä. Kuva: Esko Tuovinen
Kanta-Hämeellä on tarjottavanaan mm. edullista ja monimuotoista asumista ja luonnon vehreyttä. Kuva: Esko Tuovinen

Suomessa syntyi tänä alkuvuonna paljon vähemmän ihmisiä kuin kuoli, mutta väkiluku oli sentään lievästi plussalla – kiitos muuttovoiton ulkomailta.

Suomen väkiluku nousi tammi-kesäkuussa yli 3200 hengellä eli lähes yhtä paljon kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

Tilastokeskuksen ennakkotieto kertoo, että maahanmuuttajia oli tammi-kesäkuussa 8500 enemmän kuin maastamuuttajia, mutta syntyneitä liki 5 000 vähemmän kuin kuolleita. Syntyvyyden alamäki ei siis näytä taittuvan.

Väestö kasvaa erityisesti Uudellamaalla ja vähenee Lapista sekä Karjalan, Savon, Kymenlaakson ja Keski-Suomen suunnasta. Länsi-Suomessa kajastaa torpista vielä valoa, mutta pimeys etenee Itä-Suomessa.

Väestötappiota kertyi alkuvuonna 14 maakunnalle. Kanta-Hämeen tappio oli tammi-kesäkuussa 98 henkeä.

Maakunnan murheena on muiden alueiden tavoin syntyvyyden ja kuolleisuuden epätasapaino: nettolukema oli 347 henkeä miinuksella. Uskoa paremmasta luo maakuntien välinen nettomuutto, joka toi kasvua 158 henkeä.

Kanta-Hämeen ei pidä ripotella tuhkaa päälleen, sillä maakunnista enemmistö on nettomuutossa negatiivisen puolella. Maakunnan etuna on keskeinen sijainti.

Alueellinen eriytyminen näyttää olevan ennusteiden mukaan kiihtymässä. Suomi jakautuu alueisiin, joista toiset vetävät väkeä ja toisista väki kaikkoaa.

Varsinkin Helsingin metropolialue laajenee ja kasvattaa merkitystään, mutta voittajiin lukeutuvat paisuvan pääkaupunkiseudun lisäksi myös Turku ja Tampere.

Kanta-Hämeellä on mahdollisuus saada tulijoista osansa, mutta se vaatii kunnilta houkuttavuuden kasvattamiseksi aktiivista työskentelyä, sujuvaa yhteistyötä ja valtakunnallista edunvalvontaa.

Huokea ja monimuotoinen asuminen, ihmisen kokoinen elinpiiri, toimivat palvelut ja luonto ovat alueen vetovoimatekijöitä, kunhan ne saadaan myydyksi eteenpäin.

Työpaikkojen lisäksi ihmiset muuttavat paitsi palvelujen myös mielikuvien perässä, joten maakunnan ja sen seutujen kilvissä on kiillotettavaa.