Pääkirjoitukset

Aluehallinnon remontti tarpeen

Maakunnat eivät jää muita lobbausryhmiä vähäisemmiksi, vaan ovat ajoissa liikkeellä esittämässä omia näkemyksiään seuraavaan hallitusohjelmaan. Ne havittelevat erityisesti osaa ely-keskusten tehtävistä.

Maakuntaliittojen johto muistuttaa, että viitisen vuotta sitten tehdyn valtion aluehallinnon remontin jälkeen luvattiin vahvistaa maakuntien roolia. Päättymässä olevalla vaalikaudella ei kuitenkaan tapahtunut mitään.

Jos kuntauudistus olisi toteutunut alun perin kaavaillulla tavalla, maakunnat olisivat menettäneet merkitystään, jopa hävinneet historiaan. Kun maassa olisi 20 kuntaa, mihin tarvittaisiin maakuntia.

Nyt tilanne on toinen. Kuntauudistus on näivettynyt näpertelyksi. Siinä mielessä aluehallinto on tarpeen.

Maakuntaliitot muistuttavat, että aluehallinto on kokonaisuus. Maakunnat ottaisivat mieluusti vastaan tehtäviä niin kunnilta kuin valtion väliportaan hallinnolta eli aluehallintovirastoilta (avi) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ely).

Tavoitteena on kolmiportainen hallinto, jossa painotetaan myös aluehallinnon kansanvaltaisuutta. Harkintaan heitetään kysymys, valittaisiinko aluehallintokin suorilla kansanvaaleilla.

Sen ei maakuntaliittojen yhteisen esityksen mukaan silti tarvitse merkitä erillistä verotusoikeutta, vaan rahoitus voidaan koota myös valtionosuuksista ja muista maksutuloista.

Esitys on sukua muutama vuosi sitten päättyneelle Kainuun maakuntakokeilulle, jossa osa kuntien ja valtion tehtävistä siirrettiin maakuntavaltuustolle. Siitä saatiin hyviä ja huonoja kokemuksia. Se päättyi kuntien erimielisyyksiin.

Nyt maakuntaliittojen johto ehdottaa, että ne voisivat nykyisten tehtävien ohella ottaa hoitaakseen muun muassa alueellisen elinkeinojen kehittämisen ja elinvoimapolitiikan ja kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä vapaan sivistystyön alueellisen koordinoinnin.

Myös joukkoliikennesuunnittelu sekä ylikunnallinen asunto- ja kaavoituspolitiikka sopisivat niiden tehtäväkenttään. Monien mielestä myös sote-tehtävät olisivat omiaan maakuntahallinnolle.

Jos uudistus etenee, suuri vääntö syntyy varmasti rajoista. Esityksenä on, että hallintorajat olisivat yhteneväisiä kaikilla hallintosektoreilla. Tavoitteena on nykyisten maakuntien määrän vähentäminen manner-Suomessa 18:sta noin tusinaan.

Tämä herättää Kanta-Hämeessä kysymyksiä, onhan maakunta väkiluvultaan sieltä pienimmästä päästä.

Jos sote-ratkaisu toteutuu tällaisenaan, se tuo korkean hallinnollisen rajan Kanta- ja Päijät-Hämeen väliin. Mahtaako se myös merkitä Hämeiden sulautumista suurempiinsa?

Joka tapauksessa on järkevää poistaa aluehallinnosta päällekkäisyydet. Sopii kysyä, tarvitaanko todella sekä aveja että ely-keskuksia?

Tehokkaammin valtion aluehallinto hoituisi yhdessä organisaatiossa, kun tehtäviä vielä järkevästi jaetaan maakuntien kanssa.