Pääkirjoitukset

Aluepolitiikasta tehdään ontosti pääradan mörköä

Sotaan tamperelaisten kanssa on turha lähteä, mutta Kanta-Hämeen etua on valvottava. Valtateiden tulevaisuus ei saa unohtua ratakiistan katveeseen.
Päärata tarvitsee satojen miljoonien eurojen huoltoa, mihin valtio antaa lisäbudjetissa 200 000 euroa. Kuva: Esko Tuovinen
Nykyinen päärata ylittää Vanajaveden, mutta uusi "tunnin junalle" lobattava ratayhteys kulkisi toisaalla. Kuva: Esko Tuovinen

Sanoma-yhtiön omistukseen siirtynyt Aamulehti ei anna keskikesälläkään Tampereen tunnin juna -unelman unohtua. Pääkirjoituksessaan (13.7.) se heitti piikin Kanta-Hämeen etuja valvovalle Hämeen liitolle.

Liiton taannoin Taloustutkimuksella teettämän päärataselvityksen tuloksen kirjoitus lyttää ”vähemmän yllättävänä” ja kyseenalaistaa kantahämäläisten toiveet nykyisen, kirjoituksen mukaan ”vanhan”, pääradan pikaisesta peruskorjauksesta koronaelvytyksen nimissä.

Joku voi nähdä lehtien omistuksen keskittymisen niinkin, että se voimistaa pääkaupungin ja kakkoskaupungiksi itsensä mieltävän Tampereen yhteistä ääntä ja intressiä – vaikkapa juuri pääradan kaltaisissa asioissa.

Lehti- ja maakuntasotaa ei ole aihetta lietsoa, mutta edunvalvonnan olemusta on hyvä valaista.

Taas kirjoitettiin, että aluepolitiikalla yritetään ”jarruttaa väistämätöntä kehitystä”, eli talouden ja asutuksen keskittymistä. Kun iso kaupunki ajaa pääradan oikaisua viidellä miljardilla, sekö ei ole aluepolitiikkaa?

Pääradan tulevaisuus on koko Kanta-Hämeelle niin tärkeä, että ainakin Hämeenlinnassa se on voinut hiukan sumentaa valtateiden merkitystä. Osittain tuo johtuu siitäkin, että maakunnan sydänkaupungilla on etelä-pohjoissuunnassa toinenkin itsestään selvä aortta: moottoritie.

Forssan seudun pääliikenneyhteys etelään on valtatie 2. Siinä riittää parannettavaa tulevinakin vuosina.

Lounais-Hämeen ja Hämeenlinnan seudun kehitykselle on tärkeää saada vihdoin selko myös valtatie 10:n kohtalosta. Ely-keskus käynnisti keväällä jälleen yhden kehittämisselvityksen tien parantamiseksi välillä Ypäjä–Tuulos.

On jo päätettävä, onko 10-tie päätaajamien kohdalla kaupunkimainen väylä vai päätieverkon osa. Tällä on iso merkitys kaupunkirakenteelle.

Sitäkin sietää pohtia, miksi kaupunki on ainoa maksaja, jos se tarvitsee valtatielle uuden risteysliittymän. Jos valtion tie ei olisi ”esteenä” esimerkiksi Hämeenlinnan Ruununmyllyllä, eihän siihen niin isotöistä uutta valoristeystä tarvittaisikaan.

Päivän lehti

10.8.2020