Pääkirjoitukset

Antti Rinteen hallitus avaa toiveiden tynnyrin

Puolueet kertovat ministereiden nimet lähipäivinä. Riskillä pelaava keskusta sai painavat salkut ja on ottanut roolin toimia SDP:n tai kokoomuksen apupuolueena.
SDP:n Antti Rinne ja vasemmistoliiton Li Andersson vaihtoivat ajatuksia hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa keskustakirjasto Oodissa Helsingissä maanantaina. Kuva: Joel Maisalmi
SDP:n Antti Rinne ja vasemmistoliiton Li Andersson vaihtoivat ajatuksia hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa keskustakirjasto Oodissa Helsingissä maanantaina. Kuva: Joel Maisalmi

Uudessa hallituksessa parasta tässä vaiheessa lienee, että meille on tulossa hallitus. Vihervasemmistolaisen Viisikko-hallituksen toiveiden tynnyriin on ladattu 1,2 miljardia euroa pysyviä lisämenoja ja vielä lisäksi miljardi euroa vuodessa erillistä elvytysvaraa.

Ohjelman hyväksyminen ja ministerien nimet menevät nyt käsittelyyn puolueiden päättäviin elimiin. Jos pääministeri Antti Rinteen hallitus nimitetään tämän viikon lopussa tai seuraavan alussa, sen todellinen arki alkaa kesälomien jälkeen, kun keinoja aletaan etsiä toiveiden täyttämiseksi.

Keskusta teki tiukan valinnan koko puolueen tulevaisuuden kannalta. Puolue sai vastapainoksi tyrkylle painavat salkut tulevaan hallitukseen. Tähän asti keskustassa on totuttu siihen, että oppositiokauden jälkeen puolue on ollut suurin ja ehdolla pääministeripuolueeksi. Nyt keskusta näyttää ottavan roolin demareiden tai kokoomuksen apupuolueena.

Metsänomistajat keskusta ilmeisesti pystyy pitämään tyytyväisinä, mutta bensiinin ja diesel-verojen korotusten selittäminen maakunnissa liikkuville tulee olemaan tuskaa.

Yli 40 000 euroa vuodessa palkkaa tienaavat maksavat ennestään valtaosan kaikista tuloveroista ja heidän kokonaisveronsa tulevat nousemaan. On mielenkiintoista seurata, kuinka kauan he säilyvät rauhallisina, kun tuloeroja halutaan Rinteen johdolla kaventaa.

Tuntuu kuin tavoitteena olisi vain siirtää ikäviä päätöksiä neljällä vuodella eteenpäin, kun valtion velkaantuminen taittuisi suunnitelmien mukaan vasta hallituskauden lopussa vuonna 2023.

Työllisyysaste halutaan pitää nykyisessä 75 prosentin tasossa. Tavoite vaatii 60 000 ihmistä lisää töihin. Talouden pohjan pitämiseksi ensi vuosikymmenellä työllisyysasteen pitäisi oikeammin nousta nopeasti lähemmäs 80 prosenttiin.

Rinne osoitti vahvoja neuvottelijan taitoja hallitusta kootessaan, mutta kyvyt pääsevät todelliselle koetukselle väännöissä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Uudella hallituksella on paljon tekemistä. On paljon työryhmiä, komiteoita ja vielä enemmän toiveita sekä kauniita tavoitteita. Vain keinot puuttuvat.