Pääkirjoitukset

Armeija avainasemassa Egyptissä

Egyptin islamistisen presidentin Mohamed Mursin aika kului keskiviikkona vähiin, kun tuli täyteen maan armeijan asettama määräaika poliittisen kriisin lopettamiseksi.

Kaduilla velloneet mielenosoittajajoukot eivät ole jättäneet presidentti Mursille liikkumatilaa. Myöskään oppositiopuolueet ovat olleet haluttomia neuvotteluihin, jotka olisivat tosiasiallisesti vain tukemassa istuvan presidentin asemaa.

Mohamed Mursin ilmoitukset ovat olleet epätoivoisia, kun hän on uhonnut puolustavansa asemaansa vaikka omalla hengellään. Presidentti on myös ilmoittanut kerta toisensa jälkeen, että hänet on valittu vapailla ja reiluilla vaaleilla. Väite on kumissut egyptiläisten korvissa tyhjyyttään.

Mursin asema on käynyt yhtä tukalaksi kuin aikoinaan vuoden 2011 arabikevään melskeissä syrjäytetyn Hosni Mubarakin.

Myös presidentti Mubarak julisti viimeiseen asti pysyvänsä tehtävässään. Presidentin yksinvaltaan kyllästynyt kansa syöksi Mubarakin kuitenkin vallasta. Kairolainen tuomioistuin tuomitsi kuolemansairaana pidetyn Mubarakin myöhemmin elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta 800 mielenosoittajan surmaamiseen.

Vuoden 2011 vallankumouksessa kansa vaati Egyptin kaduilla demokratiaa.

Maassa pidettiinkin kahdet historialliset vaalit, sekä parlamentti- että vuosi sitten presidentinvaalit, mutta näennäiseksi jääneestä demokratiasta ei ole ollut kuohuvan Egyptin rauhoittajaksi. Ei kulunut aikaakaan, kun tyytymätön kansa oli jälleen kaduilla.

Niin muslimipuolueille voittoisia parlamenttivaaleja kuin presidentinvaalejakin ovat seuranneet syytökset vakavista väärinkäytöksistä, laittomuuksista ja vaalivilpistä.

Egyptin armeija ja asemansa jo Hosni Mubarakin syrjäyttämisen jälkeen vakiinnuttanut sotilasneuvosto on pysytellyt taustalla, mutta keskiviikkona odoteltiin asevoimien johdon ratkaisevaa liikettä.

Tähän asti armeijan johto on vakuuttanut, ettei se suoraan puutu maan hallintoon, vaan esittää vain oman rauhansuunnitelmansa. Sen toteuttaminen jäisi puolueiden tehtäväksi.

Kaikissa tapauksissa armeija on kuitenkin avainasemassa, kun kuohuva Egypti valmistautuu presidentti Mohamed Mursin jälkeiseen aikaan.

Mursin valinnan jälkeen kansainvälisesti suorastaan riemuittiin maan ensimmäisestä vapaissa vaaleissa valitusta johtajasta. Riemu oli ennenaikaista.

Suorastaan liikuttavasti demokratiaa olivat kehumassa kaksi äärilaitojen verivihollista.

Israelin tärkein liittolainen Yhdysvallat onnitteli Egyptiä demokratian merkkipaalun saavuttamisesta. Iran puolestaan ylisti islamilaisen presidentin valintaa, kuten myös Gazan kaistaa hallitseva Hamas.

Egyptin vallanpitäjällä on edelleen huomattava merkitys Lähi-idän valtapelissä, siinä kenen puolelle iso ja mahtava, mutta ulkopolitiikassaan viime vuodet ja jopa vuosikymmenet jähmeä jättiläinen kallistuu.

Päivän lehti

19.1.2020