Pääkirjoitukset

Asumiskustannukset kiitolaukalla

Suomalaisten asumismenot uhkaavat lähivuosina kohota tuloja enemmän. Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton teettämän tutkimuksen mukaan asumisen kustannukset kohoavat vuoteen 2018 mennessä 3,6 prosentin vuosivauhdilla.

Kehityssuunta on kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Asuminen on Suomessa ollut aina kallista. Talvella on kylmää, pitkiä kymmenien asteiden pakkaskausia, lunta on joskus paljon, sateet ajoin ankaria ja kesähelteetkin joskus hyvää keskieurooppalaista tasoa. Äärestä toiseen vaihteleva ilmasto asettaa rakennuksille omat vaatimuksensa, jotka merkitsevät kallista rakentamista.

Suomalainen asumisen kalleus ei toki ole säätilasta kiinni, vaan kustannuksia koituu myös poliittisista päätöksistä. Kunnat ovat huomanneet kiinteistöveroista oivan rahoituslähteen tyhjyyttään kumiseville kassoilleen. Niinpä kaikkia kiinteistöjä on viime vuosina verotettu enenevässä määrin ja valtiovallan asettamat veroprosenttien ylärajat paukkuvat jo monessa kunnassa.

Kiinteistöt ovat helppo ja varma verotuskohde, sillä niitä ei voi verosuunnittelun nimissä siirrellä paikasta toiseen.

Sekä kansallinen, että EU:n linjaukset energiaveroista ja päästövähennystavoitteista heijastuvat suoraan kansalaisten asumismenoihin. Sähkön ja lämmitysöljyn verotuksessa on jatkuvia nousupaineita. Kun energiaveroja korotetaan, maan tavan mukaan ollaan olevinaan ympäristön asialla, vaikka kyse on kaunistelematta valtion kassan paikkaamisesta.

Euroopan unionin tavoite leikata hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2020 mennessä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta tietää kaukolämmön hinnannousua jopa 70 prosentilla. Se iskisi kovimmin kerrostaloasujiin, sillä 95 prosenttia kerrostaloissa lämpiää kaukolämmöllä. Se on sinänsä mielekäs ja oloihimme sopiva energiaratkaisu. Koska käytännössä sille ei ole vaihtoehtoja, sitä ei pitäisi myöskään himoverottaa.

Sähköveroon ennustettu peräti 30 prosentin korotus rokottaisi jokaista asuntoa, mutta erityisesti omakotitaloja, sillä niistä nelisenkymmentä prosenttia lämpiää sähköllä.

Hämeenlinnassa asumiskustannuksiin on tulossa huomattavia korotuksia kiinteistöille, jotka on aikanaan rakennettu kaupungin omistamalle vuokratontille. Vuokrat nousevat tuntuvasti sitä mukaa kuin nyt voimassa olevat sopimukset päättyvät. Sopimusta korotetuin hinnoin ei tarvitse jatkaa, jos tontin ostaa omakseen. Käteisellä ostavia se kirpaisee kerran, mutta lainarahalla tonttinsa lunastavan asumismenoissa korotus on pitkäaikainen.

Ylimääräinen asumisen Hämeenlinna-lisä tietää korotuksia kerrostalojen yhtiövastikkeisiin ja siitä saavat osansa kantaakseen myös vuokralaiset. Kaupungin päätös koettelee erityisesti vähätuloisia riippumatta siitä, omistavatko he asuntonsa tai asuvat vuokralla.

Asumiskustannusten kasvattamiselle ei ole koskaan sopiva hetki, jos sitä kansalaisilta tiedustellaan. Juuri nyt ja lähivuosina niiden lisääminen on erityisen epäviisasta, kun jokainen liikenevä euro pitäisi ohjautua vahvistamaan kotimarkkinoiden kysyntää.