Pääkirjoitukset

Asuntokauppaan nolla-alueita

Pääosa suomalaisten henkilökohtaisesta varallisuudesta on kiinni asunnoissa, oikeita raharikkaita ja pulskan osakesalkun omistajia on perin harvassa. Moni on kuvitellut velattoman asuntonsa vanhuuden turvaksi tai pahan päivän varaksi, mutta näin ei enää välttämättä ole.

Yleisradion uutisen mukaan moni vanha omakotitalo on muuttunut tai muuttumassa täysin arvottomaksi. Se ei mene kaupaksi millään hinnalla eikä se käy enää pankeissa lainan vakuutena. Tilanne on ankarin niillä, yleensä jo iäkkäillä ihmisillä, jotka voimiensa ehtyessä ovat suunnitelleet talonsa myyntiä ja muuttamista taajamaan, palvelujen ääreen.

Suomen yhteiskunnallinen kehitys on autioittanut maaseutua, ensin maan pohjois- ja itäosista. Viime vuosina maaltapako on pyyhkäissyt myös rintamaiden yli ja hiljaisia kyliä on jo muutaman kymmenen kilometrin päässä kaupungeista.

Maaseudun tyhjentymistä edistävät myös monet kuntien ja valtiovallan säästöpäätökset. Haja-asutusalueiden kyliin ei ole kaikissa kunnissa aivan yksinkertaista rakentaa. Koulut ja kaupat ovat kyliltä kadonneet ja ensi vuonna lopetetaan parisataa maaseudun linja-autovuoroa. Samanaikaisesti maaseudulla asuvien työmatkansa omalla autolla ajavien työmatkakulujen verovähennysoikeutta leikataan hallituksen taannoisen kehysriihipäätöksen mukaan tuntuvasti.

Myös tieverkon kunto haja-asutusalueilla alkaa määrärahojen puutteen ja tienpidon tason romahtamisen myötä olla sellaisessa kunnossa, ettei se houkuttele uusia asukkaita. Näiden teiden aurauksetkin ovat työlistan loppupäässä eli pahan lumimyräkän jälkeen niitä pitkin ei voi ajaa tavallisilla autoilla lainkaan.

Sitkeän taantuman myötä asuntokauppa käy nihkeästi, myyntiajat ovat pidentyneet ja hinnat alentuneet. Ongelmat eivät rajoitu enää yksin maaseudulle, vaan asuntomarkkinat ovat hiipuneet myös taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla.

Ilmiö on tuttu edellisten lamojen ajoilta, mutta tähän asti asuntokauppa on nousukauden myötä aina piristynyt. Nyt saattaa käydä niin, että asuntomarkkinoille syntyy nolla-alueita, joilla talot eivät vaihda omistajaa millään hinnalla.

Arvottomaksi käyneet asunnot eivät ole pankkien ongelma, niiden omistajat eivät aiheuta luottotappioita. Pääosa maaseudun jo ikääntyneestä asuntokannasta on täysin velatonta. Ongelma niistä tulee niiden omistajille, niiden asukkaille tai perikunnille ja kuolinpesille.

Pahimmillaan vanhat ja sairaat ihmiset joutuvat olosuhteiden pakosta viettämään elämänsä viime vuodet etäällä peruspalveluista, yksinäisinä ja vailla toivoakaan paremmasta elämästä. Hiljaisten kylänraittien ja ränsistyvien talojen Suomi valuu hiljalleen entistä lähemmäksi taajamia myös Etelä-Suomessa. Uudet ja kantavat ideat kehityksen kääntämiseksi alkavat olla koko lailla vähissä.