Pääkirjoitukset

Autoilijat eivät suostuneet maksumiehiksi

Hallituksella oli viime vuonna mahtipontinen tavoite. Valtion rikesakkotuotto piti kaksinkertaistaa sakkosummia reippaasti nostamalla.

Jo tässä vaiheessa vuotta on kuitenkin huomattu, että tavoitteesta jäädään varsin kauas.

Yleisradio kertoi maanantaina, että valtio odotti korotusten nostavan rikesakkokertymän 38–45 miljoonaan euroon vuodessa, mutta tänä vuonna jäädään kauas siitä, 24–25 miljoonaan euroon.

Autoilijoiden kaasujalka on selvästi keventynyt, mikä tarkoittaa sitä, että kasassa on vain miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna yhteensä.

Ylinopeuksista määrättävien huomautusten osuus on noussut 60 prosenttiin kaikista, kun se aiemmin oli noin 40–50 prosenttia.

Kiinnostavaa olisi muuten tietää, onko polttoaineveron tuotto samaan aikaan pudonnut. Se ainakin on selvä, että pienemmillä ajonopeuksilla autot kuluttavat vähemmän.

Suomessa autoilija voi kuitenkin luottaa siihen, ettei valtio unohda saati hylkää lypsävää lehmäänsä.

Poliisissa mietitään jo rikesakkokynnyksen alentamista 1–2 kilometrillä nykyisestä kahdeksasta. Huomautukset kun eivät tuo valtion rahakirstuun euroja, pikemminkin päinvastoin.

Autoilijoiden stressinsietokyky on kuitenkin koetuksella, mikäli rikesakkokynnystä alennetaan liikaa. Teoriassahan mahdollista olisi rangaista jo hyvin pienistä ylinopeuksista.

Toivottavasti järki kuitenkin voittaa, sillä minimaaliset ylinopeudet eivät ole teiden suurin turvallisuusriski, vaan holtittomat kuskit.

Yli puolessa kuolonkolareista on osallisena riskikuljettaja, kuten tavallinen rattijuoppo, lääke- tai huumekuski, itsemurhakandidaatti tai törkeää ylinopeutta ajava.

Tästä syystä muutaman ylinopeuskilometrin kyttääminen fiskaalisin perustein on merkillinen lähtökohta liikennevalvonnalle.

Silti peltipoliiseja on tulossa teiden varsille edelleen lisää.

Kaikki tietävät, millaista jarruttelua ja kiihdyttelyä peltipoliisit aiheuttavat, vaikka jokaisen pitäisi tietysti ajaa korkeintaan ylintä sallittua nopeutta.

Käytännössä kameratolppien kohdilla jarrutellaan – ehkä siksi, ettei oikea nopeusrajoitus ole tiedossa. Tämäkin aiheuttaa vaaratilanteita.