Pääkirjoitukset

Auttajista silmittömän väkivallan uhreja

Kaksi suomalaista avustustyöntekijää ammuttiin raa’asti torstaina Afganistanissa Heratin kaupungissa. Naiset liikkuivat turvaohjeiden mukaisesti taksilla, mutta se ei suojellut heitä tappajien luodeilta. Humanitäärinen työ kristillisen järjestön riveissä ei myöskään painanut mitään, kun sokea viha kaikkea ulko- ja etenkin länsimaalaisuutta kohtaan haki taas kerran kohteensa.

Uhrit ovat Hausjärven Ryttylässä toimipaikkaansa pitävän Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen kokeneita avustustyöntekijöitä, jotka eivät olleet Afganistanissa kristillisessä lähetystyössä. He olivat lievittämässä humanitääristä hätää kansainvälisen IAM-avustusjärjestön palveluksessa.

Suomen valtionjohto esitti surunvalittelujensa ohessa vaatimuksen iskun perusteellisesta selvittämisestä, sen tekijöiden pidättämisestä ja saattamisesta oikeuteen tuomittaviksi suomalaisnaisten murhasta. Tällainen vaatimus kuuluu ilman muuta asiaan, mutta lopputulos ei välttämättä johda mihinkään. Joitakin ihmisiä on pidätetty epäiltynä asiasta, mutta siitä on vielä matkaa tuomioon.

Afganistan on taantunut jo vuosikymmeniä jatkuneen sotatilan takia maaksi, joka ei enää täytä oikein millään mittarilla arvioituna oikean valtion tunnusmerkkejä. Sen yhteiskuntajärjestelmä on romahtanut, turvallisuustilanne on heikko, kansalaisoikeudet on poljettu maahan ja naisten asema on keskiaikaisella tasolla.

Maa ei ole kenenkään hallinnassa, ei hallituksen eikä kansainvälisten kriisinhallintajoukkojen. Sekasortoa täydentää epämääräinen, kiihkoislamilainen Taleban-järjestö, jonka asemiehet tappavat ja kiduttavat säälimättömästi kaikkia, jotka he katsovat uhkaavan heidän valtaansa tavalla tai toisella. Suhteissaan muihin väestöryhmiin talebanit ovat vaihtoehdotonta joukkoa. Jos joku ei ole heidän puolellaan, on heidän vihollisensa, joka tuhotaan.

Tällaisessa ympäristössä suomalaisten vaatimukset avustustyöntekijöiden murhan selvittämiseksi tuskin johtavat toivottuun tulokseen. Kun vuonna 2007 suomalaiskersantti kuoli tienvarsipommin räjähdyksessä, tekijät saatiin kyllä kiinni, mutta heidät armahdettiin. Heidän asiaansa tuskin edes käsiteltiin oikeudessa, vaan tuomio tekaistiin, jotta suomalaiset rauhoittuisivat. Afganistanin tilanne ei ole noista ajoista muuttunut yhtään paremmaksi, vaan se on huonontunut entisestään.

Maassa on surmattu tällä vuosituhannella kymmeniä avustustyöntekijöitä ja nyt kuolivat ensimmäiset suomalaiset. Järkyttävä murha herättää oikeutetun kysymyksen, onko humanitääristä työtä tekevien siviili-ihmisten paikka Afganistanissa lainkaan.

Luovuttaminen olisi antautumista sekasorron edessä, mutta mihin hintaan tahansa työtä ei pidä jatkaa. Jokainen avustustyöntekijä lähtee matkaan vapaaehtoisesti ja ymmärtää sen riskit.

Afganistanin hallitus ei ole onnistunut kitkemään väkivaltaa ja Naton taistelujoukot ovat lähdössä maasta joulukuussa. Tuskin väkivaltaisuudet siihenkään loppuvat.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic