Pääkirjoitukset

Boris Johnsonin tuhat ja yksi tapaa venkoilla

Brexit on kaikkine käänteineen ollut kolmen vuoden farssi, jonka pyörteisiin ei olisi koskaan pitänyt joutua. Britannian sekava sisäpolitiikka pompottaa koko EU:ta.
Brittimielenosoittajat vaativat lauantaina Lontoossa täyskäännöstä eli koko EU-eron perumista. Kuva: VICKIE FLORES
Brittimielenosoittajat vaativat lauantaina Lontoossa täyskäännöstä eli koko EU-eron perumista. Kuva: VICKIE FLORES

Brittiläinen televisiohuumori on hauskaa. Herra Ministeri tai Pikku-Britanniakaan eivät kuitenkaan yltäneet sellaisiin käänteisiin, mihin konservatiivipääministeri Boris Johnson on korkeassa asemassaan.

Toki Johnsonillakin on televisiotaustansa ja hän ilmiselvästi myös nauttii siitä, mitä kaikkea hän voi tehdä venkoillessaan Britannian johdossa, kun se on monien mutkien kautta irtaantumassa Euroopan unionista.

Yksin ei Johnsonin ole tarvinnut käsikirjoitustaan laatia.

Lauantaina osansa teki Johnsonin konservatiivipuolueesta pois potkima Oliver Letwin, jonka ehdotuksesta parlamentti edellytti pääministeriä pyytämään EU:lta brexitille edelleen lisäaikaa. Ehdotuksen mukaan parlamentti äänestää sopimuksesta vasta sen toimeenpanoa koskevan lakipaketin valmistuttua.

Johnson teki ensin ärhenneltyään pitkin hampain työtä käskettyä: lähetti lykkäyspyyntökirjeen, mutta ilman allekirjoitusta ja heti perään toisen, jossa kumosi edellisen kirjeen. Vielä kolmaskin kirje lähti. Britannian EU-suurlähettiläs joutui siinä selittämään pääministerin toimintaa.

Kirjeruljanssi on uskomattomin menettely, minkä eteen Euroopan unioni on koskaan joutunut.

Vähintäänkin jäsenmaan pitäisi itse tietää, mitä se EU:lta haluaa. Nyt Johnson siirsi koko vastuun pois itseltään, ensin EU:lle ja sitten taas takaisin Kanaalin toiselle puolelle.

Brexit on kaikkine käänteineen ollut kolmen vuoden farssi, jonka pyörteisiin ei olisi koskaan pitänyt joutua. Britannian sekava sisäpolitiikka eli parlamentin ja Johnsonin hallituksen keskinäinen nokittelu pompottaa koko EU:ta, eivätkä pitkään EU-politiikkaa seuranneet asiantuntijatkaan enää pysy kärryillä.

Johnsonin sopimuksen synnyttyä orastanut uskottavuus on taas mennyt, seuraavaksi on menossa parlamentin, jos se ei pääse päättämään EU:n jo hyväksymästä Britannian erosopimuksesta. Sitä ennen on monta mutkaa matkassa alkaen Johnsonin hallituksen luottamuksesta.

EU ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk eivät voi toistaiseksi kuin kehittää jostakin vielä uutta pitkämielisyyttä aikaisemman jatkeeksi. ”Loputon” lykkäyskin on parempi kuin sopimukseton ero.