Pääkirjoitukset

Britit koettelevat EU:n sietokykyä

Britannian pääministeri David Cameron kiertää puukkoa avoimessa haavassa puheillaan maansa suhteista Euroopan unioniin. EU:n viime vuodet ovat olleet ajautumista kriisistä toiseen, jatkuvaa tulipalojen sammuttamista. Sisäisen eheyden lujittamiseen ja tulevaisuuden arviointiin ei ole oikein jäänyt aikaa, kun päälle kaatuvat päivänkohtaiset ongelmat ovat vaatineet jo muutaman vuoden ajan välitöntä puutumista.

Britannian pääministeri lupasi järjestää kansanäänestyksen maansa EU-jäsenyydestä, mikäli hänen johtamansa konservatiivit säilyvät vallassa vielä seuraavien parlamenttivaalien jälkeen. Pääministeri Cameron pelaa yksillä korteilla, mutta kahdella rintamalla. Euroopan unionilta hän yrittää puristaa entistä enemmän etuja, ja siten varmistaa vaalivoittoaan ja vallassa pysymistä.

EU:n jäsenmaat ovat olleet poikkeuksellisen suvaitsevaisia Britannian erivapauksille. Sen jäsenmaksu lasketaan erilaisella kaavalla kuin muiden, britit eivät ole allekirjoittaneet Schengenin sopimusta eivätkä kelpuuttaneet euroa valuutakseen.

Kun erityisetuuksien saalistuksesta ei näytä tulevan loppua, Ranskan ulkoministerin Laurent Fabiun äkkijyrkkä lausunto oli odotettu. Fabiu on valmis levittämään punaisen maton briteille, kun he jättävät unionin. Vaikutusvaltaisen Ranskan ulkoministerin poikkeuksellisen suorasukaisesta kannanotosta on aistittavissa, että monet EU-maat alkavat lopullisesti kyllästyä brittien irtiottoihin. Haluja EU:n hajottamiseen ei ranskalaisilla ole, mutta he ovat saaneet tarpeekseen brittien tavasta poimia vain rusinat pullasta.

Juuri nyt, kun Euroopan ja etenkin euroalueen kriisi on rauhoittumassa, uusia jännitteitä ja ristiriitoja ei kaipaa kukaan. Pääministeri Cameronin avaus hidastaa talouden toipumista ja keventää entisestään Euroopan painoarvoa ja vaikutusvaltaa muun maailman silmissä.

Tuskin Aasian nousevilla talouksilla Kiinalla ja Intialla, Yhdysvalloilla tai Brasilialla on mitään sitä vastaan, että Eurooppa riitelee itsensä henkihieveriin. Toraisa unioni luovuttaa tahtomattaan osan painoarvostaan toisaalle. Syystä tai toisesta syntyneillä tyhjiöillä on tapana täyttyä. Mikäli EU ei kykene ottamaan paikkaansa maailmassa, sen luomalle tilalle löytyy helposti uusi voima.

Britannian lähtö olisi varma tappio Euroopan unionille, eikä se sen jälkeen olisi enää entisensä. Saarivaltio on myös Suomelle tärkeä kauppakumppani, se on suuri metsäteollisuustuotteiden ostaja. Kauppasuhteet pitäisi järjestää kokonaan uudelle pohjalle.

Pääministeri David Cameronin puheenvuoro, riippumatta siitä, mihin se lopulta johtaa, suisti Euroon unionin uuteen epävarmuuden tilaan. Sitä voi pahimmillaan kestää vuosia, aina vuoden 2017 lopulle saakka, jolloin Cameronin lupaama kansanäänestys toteutetaan.

Neljä uutta epävarmuuden vuotta koettujen kriisien oheen ja perään merkitsisi koko unionille raskasta korpitaivalta, joka halvaannuttaisi kaiken tulevaisuuteen tähtäävän yhteistyön.

Päivän lehti

6.4.2020