Pääkirjoitukset

Bryskova ja Moskvel

 

Euroopan Unioni on pystyssä vielä ainakin seitsemän vuotta. Verotuksesta ja palkkatasojen eroista johtuva jäsenvaltioiden välinen kilpailu saa jatkua. Supistunut budjettikin on lyöty lukkoon kansallishallitusten välisen, maksuista ja tuista käydyn kisan tuloksena. Mutta onko se Brysselin suosima kilpailu, joka vie todellisuudessa eteenpäin?
 
Eurooppaa jo historiassakin haluttiin yhdistää joskus Saksan, joskus Ranskan alle. Nämä yritykset eivät osoittautuneet pysyväksi, Iso-Britannia toistuvasti puuttui mantereen asioihin ylläpitääkseen itselleen tärkeää voimatasapainoa. Maiden välisen verisen kilpailujen tavoite olikin kilpailun lopettaminen voittamalla kaikki. Sitten Pariisi ja Berliini käsi kädessä yhdistivät Eurooppaa Neitsyt Marian lipun alle, paljon muuta yhteistä heissä ei kristinuskon lisäksi olekaan. Ja Lontoo päätti olla hankala suhteessa koko mantereeseen. Historiallisia rooleja ei saa unohtaa.
 
EU on ensimmäinen yritys Euroopan yhdistämiseen, jossa kilpailu on sallittu ja vaadittu, vaikka täällä oli aikaisemminkin monikansallinen taloudellinen yhteisö. SEV:in toiminnassa jäsenvaltiot täydensivät toisiaan, maiden teollisuus sai tuottaa vain sallittuja asioita. Itä-Saksa kalastusveneitä, Unkari linja-autoja, Tšekkoslovakia moottoripyöriä ja Neuvostoliitto vähän kaikkea.
 
EU:n sisäinen kilpailu jakoi jäseniä tuotantomaiksi ja nautintomaiksi. Työvoima siirtyy nautintomaihin, työpaikat siirtyvät tuotantomaihin, ja veroa maksavat yritykset siirtyvät pankkipalveluja keksineiden temppeliherrojen johtamalle saarelle tai romanttisiin herttuakuntiin. Pikku hiljaa mantereen joka kulmasta tulee puuttumaan jotain työmarkkinoiden ja talouselämän peruselementtejä. Toivottavasti itseohjaavat vapaat markkinat pystyvät tilannetta tasapainottamaan nopeasti, muuten Bryssel joutuu tekemään omien arvojensa vastaisia moskovalaismaisia päätöksiä.
 
Eräs koomikko sanoi, että kapitalismin ja kommunismin välinen ainoa ero on se, että kapitalismia ei ole pakko rakastaa. Brysselin ja Moskovan toimissa ei tässä mielessä ole eroa, molemmat ovat rankaisseet kurittomia ja rakkaussuhdetta eri tavalla ymmärtäviä hallituksia. Demokraattisesti äänestetyt epädemokraattiset puolueet eivät välttämättä maistu demokraateille. Mutta demokratian nimissä saa tehdä epädemokraattisia päätöksiäkin.
 
Minkä takia pystyisi kuitenkin tämä pikkaisen kaoottinen, vapaita markkinoita ihaileva, kuitenkin sen tuloksia paheksuva, joskus omia arvojaan vastaan toimiva talous- ja poliittinen liitto toimimaan?
 
Vastaus löytyy ehkä velkaantumisen suunnasta. SEV:in satelliittimaat toimittivat tilatut tavarat mahtavalle Neuvostoliitolle, mutta maksu ei aina seurannut toimituksia. Moskova oli velkaantunut satelliittivaltioille. Sen sijaan EU:ssa satelliittimaat ovat velkaantuneet Saksalle ja Isolle-Britannialle. Kyllä nämä entiset arkkiviholliset pitävät huolta Unionin toimivuudesta.

Päivän lehti

9.4.2020