fbpx
Pääkirjoitukset

Demarivetoinen Saksa on EU:n vahva vetojuhta

Saksan rooli EU:n johtavana maana ei ole muuttumassa. Ajatus jatkuvuudesta vaikutti varmasti vaalitulokseen. Saksalla on edessään isoja uudistuksia.
SPD:n Olaf Scholz vilkutti kannattajilleen ja kuvaajille maanantaina Berliinissä hänen puolueensa vaalivoiton varmistuttua Saksan liittopäivävaaleissa. Kuva: epa09491171
SPD:n Olaf Scholz vilkutti kannattajilleen ja kuvaajille maanantaina Berliinissä hänen puolueensa vaalivoiton varmistuttua Saksan liittopäivävaaleissa. Kuva: epa09491171

Sunnuntaisista Saksan liittopäivävaaleista tuli kansanäänestys Euroopan mahtavimman maan tulevasta liittokanslerista eli Angela Merkelin manttelinperijästä.

Maan pitkäaikainen ja perinteinen valtaryhmittymä, kristillisdemokraattisten CDU:n ja CSU:n unioni menetti lähes kaiken Merkelin mukana.

Kristillisdemokraatit kärsivät jopa historiallisen murskatappion puolueiden yhteisen ääniosuuden jäädessä 24 prosentin pintaan, kun tähänastinen alhaisin lukema on ollut 31.

Merkelin kausi on ollut myrskyisä. Hän ei ole välttynyt 16 vuoden aikana suinkaan kritiikiltä muun muassa pakolaiskriisin hoidossa, mutta on silti osoittanut poikkeuksellisen pitkäjänteistä johtajuutta.

Vahvimmin seuraajaksi on ehdolla vaalit 25,7 prosentin ääniosuudella voittaneen SPD:n eli demareiden Olaf Scholz. Periaatteessa mukana kuvioissa ovat vielä myös kristillisdemokraattien Armin Laschet ja vihreiden Annalena Bauerbock.

Laschet pilasi omat ja osin puolueensakin mahdollisuudet naureskelemalla kesällä kameroiden edessä Saksan tulvatuhoalueella.

Vihreät kuului myös vaalien voittajiin, mutta ennakoitua suurmenestystä ei tullutkaan. Puolueella on kuitenkin nyt merkittävä “kuninkaantekijän” asema.

Liittokanslerin nimi selviää saksalaiseen tapaan vasta pitkiksi ja vaikeiksi ennakoiduissa hallitusneuvotteluissa.

Aikaisemmin Merkelin valtiovarainministerinä toimineesta Olaf Scholzia voi pitää Merkelin työn jatkajana, vaikka he edustavatkin eri puolueita. Ajatus jatkuvuudesta vaikutti varmasti vaalitulokseen.

Saksalla on edessään isoja uudistuksia kuten koko yhteiskunnan digitalisointi, joka on Suomeen verrattuna lapsenkengissä. Kun Euroopan talouden vetojuhta toimii aikaisempaa liukkaammin, säteilee siitä hyötyä myös suomalaisille.

Saksan rooli EU:n johtavana maana ei ole muuttumassa. Kaikki liittokansleriehdokkaat ovat Eurooppa-myönteisiä ja ajavat vakaata unionia. Haitaksi vakaudelle ei ole sekään, että äärioikeistolainen AfD koki selvän tappion liittopäivävaaleissa, eikä ole mukana hallituskuvioissa.

Menot