Pääkirjoitukset

Digi ja ilmiöoppiminen veivät koulun harhaan

Kaikesta uudesta ei silti pidä luopua, eikä oppilasta saa jättää yksin.
Enää ei ole paluuta vanhaan tapaan opiskella. Ilman opettajien napakkaa ohjausta koululaiset eivät opi. Kuntien on taattava siihen riittävät resurssit.

Vielä julkaisematon tutkimus kertoo, että digitaalisuus ja ilmiöoppiminen saattavat heikentää oppimista peruskoulussa sen sijaan, että parantaisivat sitä.

Tämä selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka selvitti, miksi suomalaislasten tulokset ovat heikentyneet kansainvälisessä Pisa-vertailussa. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat (18.11.).

Tutkimustulos on pysäyttävä, mutta opettajia se ei yllättänyt.

Kyse ei ole siitä, etteivät oppilaat osaisi käyttää digilaitteita. Päinvastoin, mitä paremmin niitä osattiin käyttää, sen helpommin lipsuttiin muihin kuin koulutehtäviin.

Opetussuunnitelmaan pari vuotta sitten tullut ilmiöoppiminen heikentää tutkimuksen mukaan oppimistuloksia.

Ilmiöoppimisella tarkoitetaan sitä, että oppilas itse selvittää, mistä tietoa saa ja mistä opittavassa aiheessa on kysymys.

Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön alakoulussa 2016 ja yläkoulussa portaittain ensi vuoteen mennessä.

Voidaanko jo nyt päätellä, että oppilaat pitää palauttaa pulpetteihin, opettajat kateedereille ja takavarikoida digivälineet?

Ei nyt sentään. Digitaitoja tiedonhankinnassa ja opiskelussa tarvitaan yhä enemmän. Olisi todella outoa, jos niitä ei opiskeltaisi koulussa.

Myös ilmiöoppimisella on perustelunsa. Jokainen tietää, että asia, jonka on itse selvittänyt, tarttuu päähän paremmin kuin jostain muualta saatu tieto.

Kouluissa on tapahtunut viime aikoina paljon muutoksia. Ne ovat yhä suurempia. Koska kunnat ovat taloudellisesti ahtaalla, opetusryhmät ovat isoja. Yhä useampi oppilas myös tarvitsee erityistä tukea.

Lisäksi on ryhdytty suosimaan avoimia oppimisympäristöjä, jotka eivät ainakaan paranna oppilaiden keskittymistä. Häiriöt kouluissa ovat muutenkin lisääntyneet.

Ilmiöistä ei opita ilman ohjausta. Pientä ryhmää opettaja ehtii ohjata, suuremmassa aika menee usein häiriköiden paimentamiseen.

Tervettä järkeä ja harkintaa käyttäen tästäkin selvitään. Tarvitaan myös kunnilta panostusta kouluun ja koululaisiin.

Taas kannattaa katsoa Ruotsiin, joka teki samantapaiset virheet jo 20 vuotta sitten, eikä koulu ole vieläkään toipunut niistä.