Pääkirjoitukset

E.ONin lähtö oli odotettu

Saksalaisen energiajätin E.ONin vetäytymispäätöstä Fennovoiman ydinvoimahankkeesta Pyhäjoella voitiin odottaa. Saksalaisyhtiö omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia.

Jo keväällä E.ON ja toinen saksalainen energiayhtiö RWE ilmoittivat luopuvansa ydinvoimahankkeistaan Britanniassa eli sen jälkeen, kun Saksan liittopäivät päätti, että maa luopuu ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.

Fennovoima ei suinkaan heittänyt pyyhettä kehään, vaikka yksi yhtiön pääosakkaista luopuukin osakkuudestaan. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Pekka Ottavaisen mukaan uusia mahdollisia E.ONin omistuksen korvaajia on jo ilmaantunut puolisen kymmentä.

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mielestä kuntaomisteisten energiayhtiöiden (omistavat 66 prosenttia Fennovoimasta) pitäisi nyt irtaantua ydinhötöstä ja panostaa kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin.

Saksassa toteutetaan jo Niinistön linjauksia. Uusiutuviin energiamuotoihin panostetaan valtavia summia. Maan sähköstä neljännes tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla.

Ja se maksaa. Tuotantokapasiteetin rakentamista subventoidaan miljardeilla euroilla vuosittain. Kaiken lisäksi 20 prosenttia saksalaisten sähkölaskusta menee uusiutuvien energiamuotojen tukemiseen.

Saksalaiset maksavat sähköstään Euroopan korkeimpia hintoja, ja laskun uskotaan nousevan reippaasti lähivuosina.

Yhä useampi saksalaispäättäjä kysyy, onko meillä tähän varaa. Subventiot kun maksetaan velkarahalla. Etenkin saksalainen raskas teollisuus kantaa huolta kalliin sähkön vaikutuksesta saksalaistuotteiden hintakilpailukykyyn.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ei Niinistön tavoin ilahtunut EO.Nin päätöksestä, vaan ilmaisi huolensa suomalaisten sähkön saannista tulevaisuudessa ja sen vaikutuksesta maamme elinkeinoelämään.

Metsäteollisuuttamme on jo kutistettu viime vuosina 20 tuotantoyksikön verran. Merikuljetusten rikkidirektiivi ja kallis energia voivat vielä kiihdyttää kehitystä. Paljon sähköä kuluttava raskas metalliteollisuus kyntää niin ikään syvällä, eikä se kaipaa yhtään lisärasituksia.

Jo ydinvoiman rakentaminen sinänsä merkitsee Suomen taloudelle suuria. 4-6 miljardin euron hanke nostaa kansantuotettamme 0,25 prosenttiyksiköllä ja antaa paljon työtä, laskelmien mukaan jopa 70 000 – 100 000 henkilötyövuotta.

Pyhäjoen kunnan kannalta hankkeen toteutumista voi verrata alueelliseen lottovoittoon.

Suomessa tarvitaan lisää sähkönvalmistuskapasiteettia. Siihen on kaksi syytä: kulutus kasvaa ja vanhoja laitoksia poistuu käytöstä. Ydinvoiman lisärakentamisen vastustajat muistuttavat siitä, ettei sähkön kulutus kasva.

Nykyisessä taantumassa näin on, mutta kun talous lähtee nousuun, kasvaa sähkön tarve nopeasti. Siihen ei pidä tuudittautua, ettei teollisuustuotantomme kasvaisi. Sehän olisi taloudellinen katastrofi.